Afrikkaa kuvataan nykyisin mahdollisuuksien mantereeksi, jossa on aktiivinen nuori v\u00e4est\u00f6, nopea teknologinen kehitys ja kasvavat markkinat. Erityisasiantuntija Teija Lehtonen kertoo omista kokemuksistaan ja uusista mahdollisuuksista yhteisty\u00f6h\u00f6n Afrikan eri maissa.<\/p>\n\n\n\n
Kiinnostuin Afrikasta jo opiskeluaikana Helsingin kauppakorkeakoulussa. Olin mukana poikkitieteellisiss\u00e4 opiskelijahankkeissa, joissa tehtiin markkinakartoituksia suomalaisille yrityksille ja selvitettiin YK-j\u00e4rjest\u00f6jen hankintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Opintojen j\u00e4lkeen olin t\u00f6iss\u00e4 Suomen Ulkomaankauppaliitossa \u2013 nykyisen Business Finlandin edelt\u00e4j\u00e4 \u2013 kehitysmaakaupan ryhm\u00e4ss\u00e4, jossa edistin vienti\u00e4 kansainv\u00e4listen kehitysj\u00e4rjest\u00f6jen ja kehitysrahoituslaitosten rahoittamiin hankkeisiin.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isen kerran matkustin Afrikan mantereelle Abidjaniin, jota kutsuttiin siihen aikaan Afrikan Pariisiksi. Norsunluurannikon p\u00e4\u00e4kaupungissa tyylikk\u00e4\u00e4sti pukeutuneet ja ranskaa puhuvat ihmiset sek\u00e4 erinomainen ruoka muistuttivat et\u00e4isesti Pariisista. Maaseutu oli kuitenkin kaukana Ranskasta. Asuin perheess\u00e4, jossa viljeltiin kaakaota ja kahvia. Tutustuin heid\u00e4n kanssaan tavallisen pienen afrikkalaisen kyl\u00e4n arkeen iloineen ja suruineen.<\/p>\n\n\n\n
Kaakaoviljelm\u00e4t tulivat uudelleen mieleen, kun aloitimme yritysyhteisty\u00f6t\u00e4 Kultasuklaan kanssa viime vuonna HAMKissa. Opiskelijat ovat tehneet tutkimusta kaakaohedelm\u00e4n sivuvirroista sek\u00e4 niit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vist\u00e4 sovelluksista. Yhteisty\u00f6 jatkuu biohiili- ja biokaasuprojekteissa sek\u00e4 kaakaoliiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6n selvitysty\u00f6n\u00e4 Ghanassa. L\u00e4nsi-Afrikka on maailman suurin kaakaon tuotantoalue: arviolta yli 60 % koko maailman kaakaosta tulee Ghanasta ja Norsunluurannikolta.<\/p>\n\n\n\n
Opiskelijavaihto sek\u00e4 yhteisty\u00f6projektit suomalaisten ja afrikkalaisten opiskelijoiden kanssa ovat hyv\u00e4 keino lis\u00e4t\u00e4 Afrikka-osaamista. HAMKin opiskelijoilla on mahdollisuus kartuttaa kokemusta mm. biotalouden, mets\u00e4talouden ja liiketalouden aloilla ensi syksyn\u00e4 alkavissa yhteisprojekteissa Etel\u00e4-Afrikassa, Keniassa, Sambiassa ja Ugandassa.<\/p>\n\n\n\n
2000-luvulla Suomen kehityspolitiikkaan tuli vahvasti mukaan innovaatioiden edist\u00e4minen, yritt\u00e4jyys ja uusien ty\u00f6paikkojen luominen. Innovaatio-ohjelmia aloitettiin useissa Afrikan maissa. Samat teemat ovat keskeisi\u00e4 my\u00f6s HAMKin koordinoimissa uusissa yhteisty\u00f6hankkeissa Afrikassa. Tein selvityksen afrikkalaisten yhteisty\u00f6yliopistojen kontakteista paikallisten yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaikilla on jo konkreettista yhteisty\u00f6t\u00e4 esim. opiskelijoiden ty\u00f6harjoitteluja, vierailijaluentoja sek\u00e4 yhteisi\u00e4 seminaareja ja tutkimuksia. Kiinnostus yhteisty\u00f6n syvent\u00e4miseen yritysten kanssa on vahvaa. Koulutusta halutaan kehitt\u00e4\u00e4 vastaamaan paremmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeita.<\/p>\n\n\n\n
Suomalaiset yritykset voivat tulla mukaan tuomalla yhteisty\u00f6h\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n liiketoiminnan haasteita, joita opiskelijat ratkovat monitieteisill\u00e4 kentt\u00e4kursseilla. Yritysyhteisty\u00f6 voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 markkinamahdollisuuksien ja liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6n selvityst\u00e4, yhteisty\u00f6kumppaneiden kartoitusta, uusien tuotteiden kehitt\u00e4mist\u00e4 ja testaamista tai yritysten tarpeisiin perustuvia selvityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Aidot kohtaamiset ja kontaktit muokkasivat omaa kiinnostustani tulevaisuuden t\u00f6ihin jo nuorena. Asuminen, matkustaminen ja ty\u00f6t eri maissa Afrikan mantereella ovat luoneet uusia yhteisty\u00f6mahdollisuuksia ja verkostoja.<\/p>\n\n\n\n
Tiiviimp\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 per\u00e4\u00e4nkuulutetaan my\u00f6s Suomen uudessa Afrikka-strategiassa, joka hyv\u00e4ksyttiin maaliskuussa 2021. Siin\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 ovat kauppasuhteiden kehitt\u00e4minen ja poliittiset suhteet. Afrikassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n potentiaalia suomalaisille yrityksille ja yhteisty\u00f6lle. Tavoitteena on kaksinkertaistaa kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030 ja lis\u00e4t\u00e4 investointeja tuntuvasti.<\/p>\n\n\n\n
Koronapandemia on keskeytt\u00e4nyt matkustamisen. Yhteisty\u00f6t\u00e4 voi jatkaa virtuaalisestikin ja digitalisaatio tarjoaa t\u00e4h\u00e4n uusia ty\u00f6kaluja. Mutta l\u00e4hikontakteja ei voi kokonaan korvata. Hajut, maut ja kosketus puuttuvat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"