Yritysten kotisivuilla sanat ”vastuullisuus” tai ”sustainability” tulevat vastaan yhä useammin. Lupaukset kestävän kehityksen huomioimisesta ovat yleisiä, mutta mitä ne oikeasti tarkoittavat käytännössä? Onko kyse vain kauniista sanoista vai todellisista toimenpiteistä?
Tiukentuneet ympäristövaatimukset ovat yksi merkittävä tekijä, joka on ajanut yrityksiä kehittämään ympäristöystävällisempiä toimintamalleja. Kymmenen vuotta sitten yrityksiltä vaadittiin lähinnä ympäristövaikutusten arviointeja. Nykyään yritysten on raportoitava tarkemmin hiilijalanjäljestään ja tehtävä konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi. Valtio ja erilaiset rahoitusohjelmat tukevat myös yritysten kestävän kehityksen toimia, kuten kierrätystä ja kiertotalouden edistämistä. Esimerkiksi Business Finland rahoitti vuonna 2023 Suomen kestävän kasvun ohjelmaa 46,7 miljoonalla eurolla, ja kiertotalouden investointeihin jaettiin 81 miljoonaa euroa.
Kestävän kehityksen palvelutarpeille kysyntää
SmartBio Hub -hankkeessa on kartoitettu biotalouden alan yritysten palvelutarpeita samalla lisäten Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen tunnettavuutta. Yhteyttä otettiin yli sataan yritykseen pääasiassa Hämeen alueella. Yrityksiä lähestyttiin erityisesti kemian, jätehuollon, kiertotalouden ja elintarviketuotannon aloilta. Yhteisissä keskusteluissa nousi esiin vahva kiinnostus ympäristövaikutusten vähentämiseen. Yrityksillä oli jo olemassa ohjelmia kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta silti löytyi halua ja tarvetta parantaa toimintatapoja.
Jäte-, vesi- ja kiertotalousalan yrityksille kierrätys on jo liiketoiminnan ytimessä. Tarvetta oli kuitenkin esimerkiksi tarkemmille analyysipalveluille, kuten metaanintuottopotentiaalin mittaamiselle ja hiilianalyyseille.
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistajat taas pyrkivät hyödyntämään biopohjaisia ratkaisuja tuotekehityksessään, ja monet yritykset tutkivat aktiivisesti mahdollisuuksia sivuvirtojen hyödyntämiseen. Ympäristöystävälliset ja biopohjaiset tuotteet ovat kysyttyjä, mutta usein yritykset haluavat hyödyntää jo valmiiksi kehitettyjä ratkaisuja omissa tuotteissaan sen sijaan, että lähtisivät itse tutkimusvaiheen projekteihin.
Elintarvikealan yrityksiä kiinnosti erityisesti sivuvirtojen käyttö energian tai materiaalien lähteenä. Tällä hetkellä sivuvirtoja hyödynnetään paikallisesti esimerkiksi maanviljelyssä, mutta yrityksillä oli kiinnostusta kehittää myös korkeamman jalostusarvon tuotteita.
Tasapainottelua kilpailuedun ja taloudellisen kannattavuuden välillä
Yritysten halu panostaa kestävään kehitykseen liittyy usein taloudellisiin kannustimiin. Raaka-aineiden hinnan nousu ja kierrätyksen tuomat kustannussäästöt ovat nopeuttaneet siirtymää ympäristöystävällisempiin toimintatapoihin. Pienemmille yrityksille, kuten maatiloille, vihreä siirtymä voi kuitenkin olla kallista. Eräs maatilayrittäjä totesi, että vaikka biokaasulaitos voisi olla ympäristöystävällinen ratkaisu, se ei ole heidän maatilallaan taloudellisesti kannattava. Vastaavat kommentit toistuivat myös muissa pienissä yrityksissä – investoinnin kannattavuus täytyy osoittaa konkreettisilla laskelmilla, jotta se kiinnostaisi yrityksiä.
Yritykset ovat myös alkaneet ymmärtää, että kestävän kehityksen toimenpiteet ovat nyt kilpailuetu, mutta tulevaisuudessa ne voivat olla välttämättömiä. Niiden, jotka aloittavat muutokset ajoissa, on helpompi sopeutua uusiin vaatimuksiin ja hyötyä markkinoilla.
Ammattikorkeakoulujen rooli yritysten tukena
Ammattikorkeakoulut voivat tarjota yrityksille monipuolisia palveluita kestävän kehityksen edistämiseksi. Ne auttavat yrityksiä arvioimaan ja vähentämään ympäristövaikutuksia sekä kehittämään kiertotalousratkaisuja, jotka edistävät resurssien tehokasta käyttöä ja vähentävät jätettä. Lisäksi korkeakoulut tarjoavat tutkimuspalveluita, jotka tukevat yrityksiä kestävämpien liiketoimintamallien kehittämisessä.
Suurilla yrityksillä on paljon resursseja investoida kestävään kehitykseen, ja ne ovatkin usein mukana ammattikorkeakoulujen kehityshankkeissa. Pienemmät, paikalliset yritykset kohtaavat resurssi- ja osaamishaasteita, johon ammattikorkeakoulut voivat tarjota konkreettisia ratkaisuja. Yhteistyö tarjoaa näille yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintojaan kestävämmiksi taloudellista kannattavuutta unohtamatta.
Yhteenveto: aidosti kestävämpään tulevaisuuteen
Ennen hanketta ajattelin, että monien yritysten vastuullisuusohjelmat saattavat olla viherpesua. Keskusteltuani useiden yrityspäättäjien kanssa olen kuitenkin vakuuttunut, että halu tehdä todellisia muutoksia on aitoa. Lakisääteisten vaatimusten ja sosiaalisen paineen lisäksi moni yritysjohtaja haluaa vaikuttaa ympäristön tilaan. Ilmastonmuutoksen ehkäisyn tärkeyden lisääntynyt ymmärrys näkyy päätöksenteossa.
Yrityksillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää, ja todelliset muutokset eivät saa jäädä vain strategiapalavereiden muistioihin. Onneksi yhä useammat yritykset ymmärtävät kestävän kehityksen merkityksen, ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa voi tarjota arvokasta tukea näiden muutosten toteuttamisessa.
Kirjoittaja
Tuula Aaltonen, erityisasiantuntija, kansainvälinen TKI
Smart Bio Center osana RUN-Eurooppa-yliopiston biotalouden innovaatiohubia (SmartBio), rahoittaa Hämeen liitto. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2022 – 31.12.2024.