Yli 3 000 työpäivää viidessä eri maassa, yhdeksässä eri yliopistossa neljän vuoden aikana. Vedimme maaliskuisessa päätösseminaarissa Keniassa yhteen hankkeen saavutuksia.
Tavoitteinamme AgriSCALE–hankkeessa oli uudistaa kohdemaiden opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä kompetenssipohjaisiksi sekä kehittää opettajien pedagogista osaamista. Näin opiskelijoille tarjottava koulutus ja työelämän vaatimukset kohtaisivat ja valmistuneiden työllistymistä tuettaisiin. Halusimme myös lähentää kumppaniyliopistojen yhteistyötä opetuksen toteuttamisessa.
Teimme yhteistyötä ugandalaisten, kenialaisten ja sambialaisten kumppaniyliopistojen kanssa maatalousyrittäjyysopetuksen uudistamiseksi. Yliopistot sitoutuivat uudistamaan valittuja opetusohjelmia: osaamisperustainen opetussuunnitelma on Keniassa ja Ugandassa lainsäädännöllisestikin pakollinen. Hankkeen aikana pystyimme vaikuttamaan yhteensä 30 opetussuunnitelmaan.
Opetusohjelmasta opetukseen ja työelämään
Opetuksen kautta opetussuunnitelma muuttuu käytännöksi. Afrikkalainen opetus on monesti teoriapainottunutta, ja toisaalta opitun soveltamista opetetaan liian vähän. Opetus kumppaniyliopistoissamme perinteisesti ollut sitä, että professori tulee luokkaan, luennoi ja poistuu – ja opiskelijoiden tulee toistaa tenteissä oppimansa asiat. Opettajakoulutuksessa paneuduimme tämän tilanteen muuttamiseen: koulutimme hankkeessa ongelmalähtöisiä menetelmiä yli 170 opetushenkilölle ja yliopistojen johdolle. Tuotimme myös opetusmenetelmäoppaan, jota kumppanimme voivat paikallisesti työstää edelleen ja hyödyntää kollegoidensa kouluttamisessa.
Opiskelijan rooli oppimisessa on tärkeä. Hänelle on annettava tilaa ja mahdollisuus rakentaa oma osaamisensa. Muistamalla ei maailmaa muuteta. Muutos tapahtuu tiedon soveltamisen kautta: näin voidaan parantaa asioita ja esineitä, menetelmiä ja työtapoja – ja samalla luoda uutta. Valmistuneet, jotka ovat rohkeita ja ajattelevia sekä kykenevät yhteistyöhön ja ottamaan tarvittaessa johdon käsiinsä, ratkovat tulevaisuuden yritysten ja yhteiskunnan ongelmia – ja sitä kautta rakentavat myös kestävämpää maailmaa.
Hankkeeseen osallistui vuosien aikana lähes 300 opiskelijaa niin Afrikasta kuin Suomestakin, puolet opiskelijoista oli naisia. Naisten aseman näkökulmasta on tärkeää, että hankkeen aikana saimme kaksi uutta naisdekaania ja yksi hankkeessa mukana ollut nainen nimitettiin varadekaaniksi. Monen mukana olleen ura on myös kehittynyt mukavasti, ja opiskelijoita on rekrytoitu jo muihin yliopistoihin.
Onnistunut oppiminen on osiensa summa
Onnistunut opetus ja oppiminen on yhteistyötä. Loimme hankkeessa yliopistoille mallin, jossa paikalliset yritykset ja muut yhteiskunnalliset toimijat ovat kiinteä osa opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Mallissa opetus tapahtuu todellisten työelämän tai yhteisöjen haasteita ratkomalla. Mukana oli lähemmäs 20 afrikkalaista ja suomalaista yritystä. Hankkeeseen osallistumisen myötä myös kumppaniyliopistot ovat rakentaneet vahvoja yhteistyöverkostoja.
Hyötyjä monella saralla
Kumppaniyliopistoille hankkeeseen osallistuminen on antanut paljon sellaista, mitä yhdessä aloittaessamme emme edes osanneet tavoitella. Kenialaisessa Egertonin yliopistossa kaikki 1 500 opettajaa päätettiin kouluttaa opiskelijakeskeisissä menetelmissä. Maatalousyrittäjyyskoulutukseen on luotu hankkeen pohjalta uusi pakollinen kurssi, jolle osallistuu vuosittain 1 200 opiskelijaa.
Ugandalaisessa Bishop Stuartin yliopistossa on luotu uudet opettajaosaamista kehittävät koulutusohjelmat: tähän asti opettajille on riittänyt tutkimusosaaminen, mutta nyt keskiöön on noussut opettamisen laatu. Ugandan opetushallinto on puolestaan rekisteröinyt Gulun yliopistosta hankkeessa koulutetut opettajat osaajiksi, jotka voivat arvioida alempien koulutusasteiden osaamisperusteisia opetussuunnitelmia.
Sambian yliopistossa opiskelijat innostuivat hankkeessa käytettyjen yritysongelmien ratkomisesta: he perustivat oman yhdistyksen, jonka kautta hakeutuvat yhteistyöhön yritysten kanssa. Hankkeen paikallinen koordinaattori on yhdistyksen suojelija.
Edellisten esimerkkien lisäksi kumppaniyliopistot ovat kartuttaneet kansainvälistä osaamistaan – muutamille kansainvälinen hanke oli ensimmäinen laatuaan. Myös opiskelijat ja hakijat ovat huomanneet positiivisen muutoksen: maataloustiedekunnista, joita on monesti pidetty vanhanaikaisina, on tullut yliopistojen kehitystyön pioneereja, ja opettajat kertovat tuplaantuneista opiskelijamääristä.
Neljän vuoden ajan olemme rakentaneet verkostoa, jossa voimme vaihtaa kokemuksia, oppia ja tukea toisiamme. Olemme saaneet jo rahoitusta seuraaviin liikkuvuushankkeisiin, joilla voimme jatkaa yhteiskehittämistä erilaisin kokoonpanoin. Vuonna 2020 lanseerattu kymmenvuotinen Africa Action Plan on vasta puolivälissä: matka jatkuu.
Kirjoittaja
Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä
AgriSCALE on Euroopan unionin Erasmus-ohjelman rahoittamana yliopistojen koulutusta kehittävä ohjelma. HAMK on koordinoinut ohjelmaa vuosina 2020–2024. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut noin miljoona euroa. Mukana on ollut yliopistoja Keniasta (EGU, JKAUT), Ugandasta (GU, BSU), Sambiasta (MU, UNZA), ja yksi Italiasta (UNIPV) ja Suomesta Aalto yliopisto.
