Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) opiskelee yli 800 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, jotka edustavat yli seitsemääkymmentä eri kansallisuutta. Jokainen heistä on paitsi korkeakouluyhteisömme jäsen, myös potentiaalisesti aktiivinen toimija suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisten työmarkkinoiden osaajapulan paikkaaja. Miksi suomen osaaminen on heille tärkeää, miten ammattikorkeakouluyhteisö jo tukee kansainvälisten osaajien kielitaidon kehittymistä – ja mitä me kaikki voisimme vielä tehdä?
Suomen taito siltana työelämään
Eräs tärkeimmistä silloista kansainvälisten osaajien ja työelämän välillä on suomenkielinen viestintäosaaminen. Esimerkiksi vuosina 2021–23 toteutetun Kokka kohti Kanta-Hämettä -ESR-hankkeen tulokset korostavat suomen kielen merkitystä niin työllistymisen kuin kotoutumisen avaimena. Hankkeessa haastatellut HAMKissa opiskelleet kansainväliset osaajat arvioivat suomenkielisen viestinnän taidon yhdeksi tärkeimmistä väylistä työllistymiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisen. Myös oman suomen opetukseni yhteydessä vuosittain tekemäni kyselyt ovat tuloksiltaan samansuuntaisia: lähes kaikki kansainväliset opiskelijat pitävät mahdollisena Suomeen jäämistä valmistumisen jälkeen ja valtaosa kokee suomen taidon tärkeänä työelämätaitona.
Toisaalta suomen oppiminen on myös haastavaa. Kokka Kohti Kanta-Hämettä -hankkeessa haastatellut kertovat paitsi hyvistä kokemuksista ja motivaatiosta, myös suomenkielisten kontaktien puutteesta ja suoranaisesta rasismista, joka on vaikeuttanut kotoutumista ja kielenoppimista. Suomen opiskelu voi kuormittaa myös siksi, että opintojen pääasiallinen kieli on englanti. Kuten eräs suomen opintojakson palautekyselyyn vastannut opiskelija asian muotoilee,”We would like to learn Finnish, but English gets in the way.” Kielenoppimista vaikeuttavien aitojen madaltamiseksi on tärkeää kysyä, mitä me kaikki voimme tehdä edesauttaaksemme kansainvälisten osaajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.
Mitä suomen oppiminen HAMKissa on…
Ammattikorkeakouluissa suomen oppimista tuetaan sekä opetussuunnitelman tasolla että tutkintokoulutuksen ulkopuolella. HAMKissa suomen opintojen määrä englanninkielisissä koulutuksissa kaksinkertaistettiin lukuvuonna 2020 ja tällä hetkellä kaikki kansainväliset opiskelijat suorittavat tutkinnossaan 10 opintopistettä suomea (noin 270 tuntia opiskelua). Lisäksi on tarjolla vapaavalintaisia opintoja, mm. työelämän kielitaitoa harjoittava toteutus ja suomenkielisiin AMK-opintoihin valmentavia opintoja. Lukukausimaksuvelvollisia opiskelijoita tuetaan suomen taitoon perustuvalla stipendillä, jonka edellytyksenä on vähintään vahva perustason kielitaito. Lisäksi HAMK on ollut mukana kehittämässä kielikahvilatoimintaa Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, vuosittain toteutettava ystäväperhetoiminta törmäyttää kansainvälisiä opiskelijoita ja paikallisia perheitä.
Kun kieltä opetetaan ja opitaan kohdekielisessä ympäristössä, puhutaan yleisesti toisen kielen oppimisesta ja tätä terminologiaa myös HAMKissa käytetään. Opittavan kielen kutsuminen ”kakkoskieleksi” ei viittaa opittavan kielen järjestykseen kielenoppijan kielivarannossa, vaan tarkoituksena on erottaa toisen kielen omaksuminen muussa kuin kohdekielisessä ympäristössä tapahtuvasta ”vieraan” kielen oppimisesta.
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksessa ympäristö on oppimisen mahdollistaja ja tätä periaatetta me HAMKin S2-opettajat sovellamme käytäntöön. Vaikka opintopisteet ovat välttämättömiä tutkinnon kannalta, parhaimmillaan S2-opetus on opittavan kielen soluttamista opiskelun ulkopuoliseen arkeen: harjoittelemme todellisia viestintätilanteita ja kartoitamme mahdollisia kielenoppimisen paikkoja, joissa oppija voi toimia aktiivisesti ja vakiinnuttaa suomen jokapäiväisen elämänsä kieleksi.
…ja mitä muutakin se voisi olla?
Jos perustason kielenosaaminen olisi matkalippu työllistymiseen ja kotoutumiseen, opetussuunnitelmiin kirjatut tunnit saattaisivat riittää. Työelämä vaatii kuitenkin usein perustasoa vahvempaa kielitaitoa. Kielitaidon syventämiseen tarvitaankin S2-opettajien ja kansainvälisten koulutusohjelmien henkilökunnan lisäksi kaikkien ammattikorkeakouluyhteisön jäsenten panosta.
Esimerkiksi seuraavat viisi asiaa auttavat suomen oppijaa kehittämään kielitaitoaan arjessa:
- Selkeytä: muotoile suomenkielinen viestisi selkeäksi ja saavutettavaksi.
- Uskalla välillä vastustaa houkutusta vaihtaa englantiin, ellei se ole viestinnän onnistumisen kannalta aivan välttämätöntä.
- Osallista ja ota huomioon erikieliset viestijät. Suosi mahdollisuuksien mukaan monikielisyyttä yksikielisyyden sijaan.
- Mahdollista kielen oppiminen varaamalla siihen tarpeeksi aikaa ja luomalla oppimiselle otollisia tilanteita.
- Ideoi, miten itse voisit edistää omia viestintätaitojasi, äläkä pidä ideoitasi vain omana tietonasi.
Tämä luetelma perustuu kokemuksiini S2-opettajana. Luo itse ”oma suomesi” ja mahdollista suomen oppiminen omassa kieliympäristössäsi!
Kirjoittaja:
Elina Hietaranta, viestinnän lehtori, S2-opettaja. Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö.
Lähteet:
Suni, M. (2008). Toista kieltä vuorovaikutuksessa. Kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Virittäjä, 112(2). http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/suni2_2008.pdf
Tuominen, R. & Kolho, P. (2023). Kansainväliset osaajat Suomeen – mahdoton tehtävä? HAMK Unlimited Journal, 23.3.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032032437
