Sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4minen on osa vastuullisten yritysten toimintaa. Kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sivuvirtoja pidennet\u00e4\u00e4n materiaalien elinkaarta, mik\u00e4 voi samalla tuoda yrityksille taloudellista hy\u00f6ty\u00e4. Sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t tarve, saatavuus, soveltuvuus ja kustannustehokkuus. HAMK Techin tutkimusinsin\u00f6\u00f6ri Johanna M\u00e4ntyneva p\u00e4\u00e4si osallistumaan Etsiv\u00e4t-hankkeeseen, jossa n\u00e4it\u00e4 sivuvirtojen hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia tutkittiin. H\u00e4meen ammattikorkeakoulusta hanketta koordinoi HAMK Biolta tutkijayliopettaja Marika Tossavainen.<\/p>\n
Sain loistavan mahdollisuuden vierailla HAMK Bio -tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4 Etsiv\u00e4t-hankkeen projektity\u00f6ntekij\u00e4n roolissa yhdeks\u00e4n kuukauden ajan aikav\u00e4lill\u00e4 1.9.2021\u201330.5.2022. K\u00e4yt\u00e4n sanaa \u201dvierailla\u201d, sill\u00e4 hypp\u00e4sin HAMK Techin materiaalitutkimuksen maailmasta hetkeksi itselle ihan uuden aihepiirin pariin \u2013 yht\u00e4 hyvin voisi puhua esimerkiksi HAMKin sis\u00e4isest\u00e4 tutkijavaihdosta. Etsiv\u00e4t-hanke oli Suomen Kulttuurirahaston rahoittama ja Helsingin yliopiston koordinoima parivuotinen hanke, jossa tutkittiin elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia. HAMK Bion ja Helsingin yliopiston lis\u00e4ksi hankkeessa oli mukana Aalto-yliopisto.<\/p>\n
Elintarviketeollisuudessa syntyy valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 nestem\u00e4isi\u00e4 sivuvirtoja, joiden konsentrointi eli kiinte\u00e4n aineen ja ravinteiden tiivist\u00e4minen hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon kustannustehokkaasti on haastavaa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 sivuvirrat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t j\u00e4tteenk\u00e4sittelyyn sen sijaan, ett\u00e4 ne hy\u00f6dynnett\u00e4isiin. Siksi uusien teknologioiden kehitt\u00e4minen on avainasemassa. Hankkeessa tutkittuja sivuvirtoja olivat hiivateollisuuden em\u00e4vesi eli hiivan kasvatusliemi, kalankasvattamon sivuvirrat sek\u00e4 meijerin laktoosi- ja rasvapitoiset sivuvirrat. Laktoositonta maitoa valmistettaessa maidosta erotettu laktoosi ker\u00e4t\u00e4\u00e4n talteen laktoosipitoiseen jakeeseen, ja esimerkiksi kerman ja piim\u00e4n valmistusprosessien siirtym\u00e4vaiheessa syntyy n\u00e4it\u00e4 molempia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 rasvapitoista kerma-piim\u00e4jaetta. Meijerin molemmat sivuvirrat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n el\u00e4inten rehuksi.<\/p>\n
Hankkeen nestem\u00e4isi\u00e4 sivuvirtoja k\u00e4siteltiin sellaisenaan tai laimennettuina Helsingin yliopiston Lahden kampuksella elektroflotaatiolaitteistolla, jossa tavoitteena oli saada kiintoaine ja ravinteet talteen analysointia ja jatkok\u00e4ytt\u00f6kokeita varten. Elektrolyysiin perustuvaa elektroflotaatio on vanha menetelm\u00e4 ja nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi vedenpuhdistuksessa, mutta hankkeessa hy\u00f6dynnettiin hankkeen yhteisty\u00f6kumppanin, Axolot Solutions Finland Oy:n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 tekniikkaa, jossa elektrolyysiss\u00e4 ei synny happea ja kiintoaineet eiv\u00e4t n\u00e4in ollen hapetu hy\u00f6dynt\u00e4miskelvottomiksi prosessin seurauksena.1<\/sup><\/p>\n Sivuvirroista analysoitiin erilaisia ravinteita, kuten typpe\u00e4 ja fosforia tai laktoosia ja rasvoja, joita voitaisiin mahdollisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jatkossa erilaisiin sovelluksiin. Suurin osa analyyseist\u00e4 tehtiin HAMK Bion laboratorioissa.<\/p>\n Kalankasvatus- ja hiivateollisuuden sivuvirroista eroteltuja kiintoaineita ja nesteit\u00e4 testattiin muun muassa lannoitteina. Kalankasvattamon konsentroitu liete osoittautui lupaavaksi lannoituksessa. Meijerin rasvapitoisesta jakeesta saatiin elektroflotaatiolla rasvaa otettua talteen, joten jatkotutkimuksissa sen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 voisi testata esimerkiksi puunsuoja\u00f6ljyn\u00e4. Meijerin laktoosipitoinen jae puolestaan toimi Aalto-yliopistolla tehdyiss\u00e4 alustavissa kokeissa luonnon indigon v\u00e4rj\u00e4yksess\u00e4 korvaamassa haitallista kemikaalia. Laktoosia voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00e4\u00e4keteollisuuden apuaineena. Hiivateollisuuden em\u00e4veden vesiliukoista betaiinia, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kosmetiikassa ja biostimulanttina viljelyss\u00e4, ei saatu konsentroitua em\u00e4vedest\u00e4 kiintoaineeseen, joten sen erotus nesteest\u00e4 vaatii jatkotutkimusta.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan on karusti osoittanut mm. energia-, lannoite- ja ruuantuotannon omavaraisuuden t\u00e4rkeyden. Omavaraisuuden yksi ulottuvuus on materiaalien kierr\u00e4tys uusiksi hy\u00f6dykkeiksi. Koska nykyisess\u00e4 geopoliittisessa tilanteessa mik\u00e4\u00e4n ei ole niin varmaa kuin ep\u00e4varmuus ja ennakoimattomuus, monitieteiseen tutkimukseen on panostettava entist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n Etsiv\u00e4t-hanke on oiva esimerkki ymp\u00e4rist\u00f6- ja teknologiaosaamista yhdist\u00e4v\u00e4st\u00e4 monitieteisest\u00e4 tutkimuksesta. Vaikka hanke on vain hippunen suurta kokonaisuutta ja jatkotutkimusta tarvitaan, pienist\u00e4 puroista kasvaa joki, jonka jokainen uoma on merkityksellinen. Suuri kiitos HAMK Bion henkil\u00f6kunnan j\u00e4senille antoisista labrahetkist\u00e4 ja perehdytyksest\u00e4 itselle viel\u00e4 vuosi sitten vieraaseen, mutta eritt\u00e4in mielenkiintoiseen maailmaan.<\/p>\nLupaavia tuloksia vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen<\/h2>\n
Kiertotalous ja omavaraisuus tuovat turvaa<\/h2>\n
\nKirjoittajat:<\/h2>\n