{"id":760,"date":"2022-09-29T17:26:02","date_gmt":"2022-09-29T14:26:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamk-beat\/?p=760"},"modified":"2022-10-04T12:45:34","modified_gmt":"2022-10-04T09:45:34","slug":"insinooriopiskelijat-tutkimusyksikon-apuna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamk-beat\/insinooriopiskelijat-tutkimusyksikon-apuna\/","title":{"rendered":"Insin\u00f6\u00f6riopiskelijat tutkimusyksik\u00f6n apuna mittausratkaisun kehitt\u00e4misess\u00e4\u00a0"},"content":{"rendered":"

Kolmannen vuoden biotalouden insin\u00f6\u00f6riopinnot p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t Kehitysprojektiin. Projektissa opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t monipuolisesti soveltamaan opintojen aikana kertynytt\u00e4 osaamistaan haasteen parissa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tutkimusyksik\u00f6iden kanssa. Kehitysprojektia on toteutettu aiemmin kaksi kertaa. Vuoden 2020 kehityskohteena oli <\/span>rehun pilaantumisen etenemisen tutkiminen<\/span><\/a> ja vuonna 2021\u00a0 <\/span>kerrosviljelykontin ilmanvaihdon kehitt\u00e4minen<\/span><\/a>.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kehityshaaste<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/h5>\n

Kehitysprojektin tavoitteena t\u00e4ll\u00e4 kerralla oli kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisu lehm\u00e4n vedenjuonnin mittaamiseen. Vedenjuontia seuraamalla on mahdollista tunnistaa lehm\u00e4t, joilla on paras rehunk\u00e4ytt\u00f6kyky eli hy\u00f6tysuhde. Opiskelijoiden kehitysprojektin avulla haettiin ymm\u00e4rryst\u00e4 eri ratkaisuvaihtoehdoista ja sen tulokset menev\u00e4t tutkimusyksik\u00f6iden hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi tutkimusrahoituksen hakemiseen.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Toimeksiantajina olivat Ilpo P\u00f6l\u00f6nen HAMK Biolta ja Olli Koskela HAMK Smartilta, jotka olivat toteuttaneet aiemmin ensimm\u00e4isen ratkaisun yhdell\u00e4 anturityypill\u00e4 \u2013 nyt he halusivat kokemuksia muista anturiratkaisuista.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Mustialan
Mittausratkaisun lopullinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on navetassa<\/figcaption><\/figure>\n
Kehitysprojektin toteutus<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/h5>\n

Haastetta l\u00e4hdettiin ratkaisemaan suunnittelemalla, rakentamalla ja testaamalla erilaisia anturiratkaisuja. Kehitysty\u00f6 tehtiin kuuden opiskelijan tiimin\u00e4 ja projektiin sovellettiin SCRUM-menetelm\u00e4\u00e4, pilkkoen projekti sprinteiksi. Sprinteiss\u00e4 keskityttiin tuottamaan eri mittausratkaisut sek\u00e4 lehm\u00e4n RFID-tunnistus. N\u00e4iden testaus toteutettiin kampuksella ja varsinainen prototyyppien testaaminen navettaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toteutuu opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 apurahan voimin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Opiskelijatiimi oli hyvin motivoinut haasteen ratkaisemiseen, ja ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t olivat intensiivisi\u00e4 ryhm\u00e4n kotiluokassa kampuksella, joka toimi tiimin ty\u00f6huoneena. Siell\u00e4 koodattiin, rakennettiin prototyypit, tehtiin testit, kuvattiin videoita sek\u00e4 kokoustettiin toimeksiantajien kanssa kerran viikossa liven\u00e4 tai online. Kokouksessa tiimi esitteli kehityssprintin konkreettiset tuotokset, johon toimeksiantaja antoi palautetta. Kokouksen j<\/span>\u00e4lkeen <\/span>tiimi toteutti sprintin retrospektiivin ja sitten p\u00e4\u00e4stiin suunnittelemaan jo seuraavaa sprintti<\/span>\u00e4<\/span>.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Prototyypin
Prototyypin rakentelua koteloimalla anturia<\/figcaption><\/figure>\n
Opiskelijoiden kokemuksia<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/h5>\n

Haastavasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 huolimatta, tai juuri sen vuoksi, opiskelijoiden kokemukset olivat eritt\u00e4in positiivisia, Spark-palautekin n\u00e4ytti h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 lukuja. Palautekeskusteluissa esiin nousi se, ett\u00e4 toteutus koettiin stressitt\u00f6m\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 johtui opiskelijoiden mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 ensin suunniteltiin yhdess\u00e4 kokonaisuus, joka pilkottiin prioriteettien mukaisiin sprintteihin. Sprinteill\u00e4 sai keskitty\u00e4 kunkin viikon kehitt\u00e4miskohteeseen, jolloin aikataulua, fokusta ja rajausta tarkasteltiin aina suhteessa sprintill\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaan aikaan. T\u00e4m\u00e4 toi ty\u00f6rauhaa ja helpotti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ongelmatilanteissa. Toinen t\u00e4rke\u00e4 seikka stressitt\u00f6m\u00e4\u00e4n kokemukseen oli yhteisty\u00f6 toimeksiantajien kanssa: heit\u00e4 tavattiin joka viikko, jolloin keskusteltiin sprintin tuloksista. Heilt\u00e4 sai lis\u00e4ksi my\u00f6s sparrausta tarpeen mukaan pyydett\u00e4ess\u00e4. Opiskelijoita motivoi toimeksiantajien ja ohjaajan innostus heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kohtaan, mik\u00e4 lis\u00e4si innostusta tehd\u00e4 viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n ja paremmin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dNautin kiehtovista haasteista, joita projekti toi eteen. T\u00e4rkein oppi oli pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ht\u00e4in sopivan tiukkana ja punnita prioriteetteja: Tarvitaanko t\u00e4t\u00e4, onko se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n lopputuloksen kannalta, mill\u00e4 muulla tavalla sen voisi toteuttaa?\u201d.\u00a0 Henrik Haarlo<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dSprintit oli tehokas ja tuloksellinen ty\u00f6skentelytapa. Oli hienoa tutkia asiaa, jolla on merkityst\u00e4 ja tarvetta. Suurinta onnistumisen iloa tuotti koodaukseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen.\u201d Antti \u00c4ik\u00e4s\u00a0<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dP\u00e4\u00e4sin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjelmointitaitojani k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja oppimaan, kuinka hyv\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 toimii miss\u00e4 erilaiset tyypit tukevat toisiaan.\u201d Kim Tuomi\u00a0<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kehitysprojekti toi opiskelijoille lis\u00e4varmuutta ja itseluottamusta uskaltaa tarttua haastaviin teht\u00e4viin tulevaisuudessa. Kehitysprojekti kasvatti paitsi insin\u00f6\u00f6riosaamista, my\u00f6s ty\u00f6skentely\u00e4 yhdess\u00e4 muiden ihmisten kanssa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Lehm\u00e4n
Lehm\u00e4n RFID -tunnistamisen testausta.<\/figcaption><\/figure>\n

Sen pituinen se\u00a0<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikessa ei tarvitse olla hyv\u00e4, kunhan ymp\u00e4r\u00f6i itsens\u00e4 ihmisill\u00e4, joihin voi luottaa. Luottamus, ja rohkaiseva ilmapiiri auttaa venym\u00e4\u00e4n suorituksiin, josta jokainen voi olla tahollaan ylpe\u00e4. T\u00e4llaista tekeminen parhaimmillaan on. Pisteet menev\u00e4t joukkueelle, eik\u00e4 kukaan mittaile tai kytt\u00e4\u00e4, kuka teki eniten, tai kenen nimi n\u00e4kyy miss\u00e4kin. Lopputulos on meid\u00e4n yhteinen saavutuksemme.\u201d Henrik Haarlo<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kiitokset yhteisty\u00f6st\u00e4<\/span><\/b>: Ilpo P\u00f6l\u00f6nen HAMK Bio ja Olli Koskela HAMK Smart<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Opiskelijatiimi<\/span><\/b>: Henrik Haarlo, Aku Kuula, Petri Larm, Timi Niekka, Kim Tuomi ja Antti \u00c4ik\u00e4s\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirjoittaja<\/span><\/b>: Anne-Mari J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, lehtori, tieto- ja viestint\u00e4tekniikka (biotalous)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

—<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tutustu aiempien vuosien projekteihin<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n