Ammatillinen koulutus on ollut suurten muutosten alla viimeisten vuosien aikana. Sek\u00e4 reformin ett\u00e4 oppivelvollisuuden laajenemiseen liittyvi\u00e4 toimintatapoja juurrutetaan kent\u00e4ll\u00e4 ja samalla elet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 pandemian ett\u00e4 Euroopan turvallisuustilanteen n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvin poikkeuksellisia aikoja. Kansainv\u00e4lisen PIAAC-tutkimuksen (Malin, A., Sulkunen, S. & Laine, K. 2013) mukaan 11 prosentilla 16\u201365-vuotiaista aikuisista on suuria puutteita lukutaidossa ja sek\u00e4 13 prosentilla suuria vaikeuksia matematiikan perustaidoissa. My\u00f6s motivaatio ja opintoihin sitoutuminen n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t opiskelutilanteissa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hyvin eri tavoin. Tiina Parviainen kirjoittaa Oppijan oikeus -blogissa (2021) ett\u00e4 \u201dopetushenkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 on paitsi vastuu, my\u00f6s mahdollisuus kannatella opiskelijaa opinnoissaan eteenp\u00e4in ja luoda omalla luovuudellaan ja taidoilla alustaa niin perustaitojen kuin ammatissa tarvittavienkin taitojen kehittymiseen.\u201d Ty\u00f6kaluja n\u00e4ihin arjen muuttuviin tilanteisiin tarjoavat t\u00e4ydennyskoulutukset.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdimme toiminnallisuuden ja tarinoiden merkityst\u00e4 sek\u00e4 mahdollisuuksia osana t\u00e4ydennyskoulutusprosessia. Peilaamme ajatuksiamme Reg Revansin (2011) kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Action learning-malliin sek\u00e4 Maiju Kinossalon (2020) ajatuksiin tarinan voimasta opetuksessa. Revans kiteytt\u00e4\u00e4 Action learning-mallinsa keskeisen idean n\u00e4in: \u201cParas tapa selvitt\u00e4\u00e4 omia ongelmia on pyyt\u00e4\u00e4 apua joltain toiselta, jolla my\u00f6s on haasteita. Haasteellisessa tilanteessa olevat ihmiset voivat auttaa toinen toisiaan.\u201d Kun siis pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja haasteelliseksi koettuihin tilanteisiin, jotka koskettavat oppilaitoksen tai vaikka perheen jokaista j\u00e4sent\u00e4, yhteinen prosessi auttaa tuomaan useat erilaiset n\u00e4kemykset yhteen, nopeuttaa ryhm\u00e4n oppimista ja ongelmien ratkaisemista.<\/p>\n
L\u00e4hdimme suunnittelemaan t\u00e4ydennyskoulutusta yhteisty\u00f6ss\u00e4 kumppanin kanssa. Toiveena oli erilainen toteutus, jossa fyysisesti olisimme luonnossa ja osallistujat saisivat itse vaikuttaa mahdollisimman paljon koulutuksen etenemiseen. T\u00e4ydennyskoulutuksen teemana oli erityist\u00e4 tukea opintoihinsa tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja jatko-opintoja. Koulutus suunniteltiin tarinallisuuden kautta ja se rakentui vahvasti vuorovaikutuksen ja keskustelujen varaan. Maiju Kinossalo kuvaa Tarinan voima opetuksessa -teoksessaan (PS-Kustannus, 2020) sit\u00e4, miten tarinallisuudella on useita oppimista edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. \u201dTarinat eiv\u00e4t ole vain viihdett\u00e4. Tarinoiden voima piilee siin\u00e4, ett\u00e4 niiden avulla ymm\u00e4rr\u00e4mme ja muotoilemme koettua el\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 pohdimme mahdollisia tulevaisuudenkuvia. Tarinallinen tapa oppia ja opettaa tietopainotteisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 auttaa muotoilemaan niit\u00e4 merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi ja luo syvempi\u00e4 suhteita opittaviin asioihin. \u201d<\/em><\/p>\n Loimme kolme tarinan alkua, joissa kerrottiin opiskelijan ik\u00e4, opiskelutilanne, tuen tarve ja vahvuudet. Koulutukseen osallistujat jatkoivat tarinoita Learning cafe-tyyppisesti kysymysten kautta, esimerkiksi: Millaista tukea opiskelija saa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 opintoihinsa? Millaista tukea h\u00e4nen tulisi saada? Miten opiskelija valmistautuu ensimm\u00e4iselle ty\u00f6el\u00e4m\u00e4jaksolle? Millaista yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja keiden kanssa? Miten ensimm\u00e4inen ty\u00f6ss\u00e4oppimisjakso sujui? Miten se vaikuttaa opiskelijan ty\u00f6llistymiseen? Millaista uraohjausta opiskelija saa? Lis\u00e4ksi osallistujilla oli mahdollisuus kuvailla tunteita, joita opiskelijoiden tilanteet heiss\u00e4 her\u00e4ttiv\u00e4t. Alkutilanteen ja kysymysten perusteella syntyi tarinoita, joissa oli haasteita, mutta my\u00f6s onnistumisia ja yhdess\u00e4 tekemisen hetki\u00e4, itsetunnon vahvistumista, ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n kiinnittymist\u00e4 ja jopa yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 urak\u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n Koulutuksen aluksi puhuimme my\u00f6s omista opettaja- ja oppimiskokemuksista, sek\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pahassa. Keskustelimme siit\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 kokemukset ovat vaikuttaneet meihin, ja miten ne saattavat viel\u00e4kin tulla esille joissakin tilanteissa. Esille nousi n\u00e4iden kokemusten merkitys omassa ty\u00f6ss\u00e4 opettajana; mit\u00e4 halutaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 halutaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Yksitt\u00e4isill\u00e4 opettajan sanomisilla ja lauseilla on suuri merkitys, joka muistetaan viel\u00e4 vuosikymmentenkin j\u00e4lkeen, joko moitteina tai kehuina ja kannustuksena.<\/p>\n Toisaalta pys\u00e4hdyimme koulutusp\u00e4iviss\u00e4 useasti my\u00f6s sen \u00e4\u00e4relle, ett\u00e4 opetusty\u00f6ss\u00e4 tulee p\u00e4ivitt\u00e4in vastaan tilanteita, joihin ei ole oikeita vastauksia tai ratkaisuja, eik\u00e4 asiantuntijuus n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa tarkoita valmiiksi tiedetty\u00e4 tietoa vaan kyky\u00e4 oppia. Roolimme kouluttajina rakentui vahvasti kysyjiksi, joka on Action learning -prosessin yksi kulmakivist\u00e4. Kysymyksien avulla ohjasimme ryhm\u00e4\u00e4 pohtimaan, reflektoimaan ja kuuntelemaan. Ryhm\u00e4ss\u00e4 rakentui t\u00e4m\u00e4n lyhyen koulutuksen aikana luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri. Osallistujat j\u00e4iv\u00e4t toiveikkaana odottelemaan uusia vastaavia koulutusp\u00e4ivi\u00e4. Ja ehk\u00e4p\u00e4 my\u00f6s kouluttajat.<\/p>\n Sanna Ry\u00f6kkynen & Heidi Lindholm<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirjoittajat<\/h5>\n