Ilmastomme muuttuu, se on tosiasia, jota emme p\u00e4\u00e4se pakoon, eik\u00e4 sen vaikutuksilta voida ummistaa silmi\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se tarkoittaa pidemp\u00e4\u00e4 kasvukautta mahdollistaen uusien viljelykasvien viljelyn, toisaalta s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 ja uudenlaisia tauteja ja tuholaisia. Pitk\u00e4t helle- ja kuivuusjaksot haastavat sek\u00e4 viljely\u00e4 ett\u00e4 viljelij\u00e4\u00e4. Toki kuivuuden vastapainona saadaan runsastuvia sateita, vaikkakin maatalousyritt\u00e4j\u00e4n kannalta usein ihan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kukaan ei varmuudella pysty sanomaan, mink\u00e4laisen maailman tulevaisuus tuo tullessaan, mutta viel\u00e4 on omilla toimilla mahdollisuus vaikuttaa siihen.<\/p>\n
Ilmasto on aina muuttunut, mutta ei viel\u00e4 koskaan sellaisella vauhdilla kuin nyt. Haasteena ei ole sin\u00e4ns\u00e4 muutos vaan sen vauhti. Kuinka maatalousyritt\u00e4j\u00e4 sitten pystyy n\u00e4m\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 muutokset hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai tarpeen mukaan kampittamaan? Sopeutuminen taitaa olla avainsana. Sopeutuminen uuteen ilmastoon on pitk\u00e4lti riskienhallintaa ja todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s luopumista totutuista toimintamalleista sek\u00e4 uusien omaksumista. Esimerkiksi aidolla kasvipeitteisyydell\u00e4 parannetaan maan kasvukuntoa, jonka my\u00f6t\u00e4 runsaiden sateiden aiheuttamat eroosio ja ravinnevalumat v\u00e4henev\u00e4t. Tuotantopanokset pysyv\u00e4t pellolla ja maatalousyritt\u00e4j\u00e4n kukkaro kiitt\u00e4\u00e4. Pellon kasvukuntoon voi vaikuttaa my\u00f6s monimuotoisella, omalle maatilalle sopivalla viljelykierrolla. Hyv\u00e4kuntoisella maaper\u00e4ll\u00e4 p\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n paremmin my\u00f6s niiden sateiden v\u00e4liss\u00e4 olevien kuivien jaksojen aikana. Ihmisten kulutustottumuksetkin muuttuvat, olisiko maatalousyritt\u00e4j\u00e4n leip\u00e4 leve\u00e4mpi, jos tuotettaisiin enemm\u00e4n sit\u00e4 mit\u00e4 kuluttajat haluavat ostaa? My\u00f6s tuotantopanosten kotimaisuuteen sek\u00e4 ravinteiden kiertoon on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Pystyisik\u00f6 olemaan v\u00e4hemm\u00e4n riippuvainen muista?<\/p>\n
Nyt onkin loistava aika k\u00e4\u00e4ri\u00e4 hihat ja hienos\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 omaa toimintaa ja oman maatilansa muutosjoustavuutta, sit\u00e4 kuuluisaa resilienssi\u00e4, kohtaamaan kest\u00e4v\u00e4mmin muutoksen tuulet. Ne rajummatkin.<\/p>\n
Onko maatalousyritt\u00e4j\u00e4lle tarjolla muunlaista roolia kuin pelkk\u00e4 sopeutujan pesti? Milt\u00e4 kuulostaisi ratkaisijan rooli? Maataloutta on moitittu ilmasto-ongelmien yhdeksi aiheuttajaksi, mutta maatalousyritt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n liittyen my\u00f6s ratkaisunavaimet taskussaan. Omilla valinnoilla ja teoilla on suuri merkitys. Maatalousyritt\u00e4jill\u00e4 on elinkeinoaan harjoittamalla mahdollisuus suojella ja hoitaa maatalousmaita sek\u00e4 metsi\u00e4, hillit\u00e4 ilmastonmuutosta. Maatiloilla on sopivat puitteet lis\u00e4t\u00e4 oman toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ruuantuotannon ohessa, toimia elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 kaikelle sille elonkirjolle ja sit\u00e4 kautta taata ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen, kuten p\u00f6lytyksen, toimivuus jatkossakin. T\u00e4st\u00e4 ratkaisijan roolista saisi olla enemm\u00e4nkin ylpe\u00e4 ja paukutella henkisi\u00e4 henkseleit\u00e4. Muututaan ja sopeudutaan, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n odoteta, ett\u00e4 muut tekev\u00e4t ensin vaan ollaan itse eturintamassa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mallia!<\/p>\n