Koronapandemian pitkittyminen on kuormittanut mittavasti koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja ammatillista koulutusta. Pandemian negatiiviset vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n koulutuskent\u00e4ss\u00e4, ja niiden eliminoimiseksi on varauduttava tekem\u00e4\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kun pandemia alkaa vihdoin helpottaa, olemme jo keskell\u00e4 seuraavaa myllerryst\u00e4 Ukrainan sodan my\u00f6t\u00e4. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ammatillisen koulutuksen kehitt\u00e4misen kannalta?<\/p>\n
Koronapandemia on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeens\u00e4 pitk\u00e4n varjon, joka n\u00e4kyy niin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimistulosten heikkenemisen\u00e4, tuen tarpeen lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 kuin opetushenkil\u00f6st\u00f6n v\u00e4symisen\u00e4 ja jaksamisen heikentymisen\u00e4. Kun yhdest\u00e4 myllerryksest\u00e4 on h\u00e4din tuskin selvitty, edess\u00e4 on jo seuraava eli Ukrainan sota. Sen kaikkia vaikutuksia emme viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pysty edes hahmottamaan, mutta merkitt\u00e4vi\u00e4 ne tulevat olemaan. N\u00e4it\u00e4 mahdollisia vaikutuksia on kuvattu esimerkiksi Sitran juuri julkaistussa Ukrainan sodan vaikutuksia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 ennakointiraportissa.<\/p>\n
Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen ei pys\u00e4htynyt koronapandemian aikana. T\u00e4st\u00e4 hyvin\u00e4 esimerkkein\u00e4 toimivat oppivelvollisuuden laajentaminen, jatkuvan oppimisen uudistus, koulutuspoliittisen selonteon valmistelu sek\u00e4 laajat laadun ja tasa-arvon kehitt\u00e4mishankkeet perusopetuksessa ja toisella asteella. Vaikka kehitt\u00e4mistoimien tavoitteet on laajasti jaettu, oppilaitoskent\u00e4lt\u00e4 ja opetushenkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4 on kuulunut my\u00f6s kriittisi\u00e4 puheenvuoroja erityisesti uudistusten aikatauluihin liittyen. Moni on pohtinut, olisiko ollut viisaampaa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6 tai ainakin hidastaa sit\u00e4 pandemian ajaksi? Ent\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa, kun ep\u00e4varmuus vain lis\u00e4\u00e4ntyy?<\/p>\n
On hyv\u00e4 katsoa asiaa laajemmasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme on tapahtumassa merkitt\u00e4vi\u00e4 ja perinpohjaisia muutoksia, jotka vaikuttavat meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Digitalisaatio, ty\u00f6n murros, ilmastonmuutos ja v\u00e4est\u00f6kehitys muuttavat taloutta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4, yhteiskuntaa kuin ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti ja osin perinpohjaisestikin. Esimerkiksi digitalisaation ja teko\u00e4lyn kehityksen arvioidaan mullistavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 n\u00e4in ollen my\u00f6s koulutusta – enemm\u00e4n kuin teollinen vallankumous teki aikanaan. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat siirt\u00e4neet huomiota n\u00e4ist\u00e4 haasteista taka-alalle, mutta ne eiv\u00e4t h\u00e4vi\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n, p\u00e4in vastoin. Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kohdistuvat muutos- ja uudistuspaineet tulevat olemaan samalla tavoin suuria ja perinpohjaisiakin. Paluuta \u201dvanhoihin hyviin aikoihin\u201d ei n\u00e4yt\u00e4 olevan edess\u00e4p\u00e4in, vaikka kuinka haluaisimme.<\/p>\n
Koronapanemia osaltaan osoitti, ett\u00e4 perusta koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamiselle on vahva ja aiemmin tehdyt uudistukset, kuten ammatillisen koulutuksen reformi, ovat olleet oikean suuntaisia. T\u00e4m\u00e4 todettiin mm. Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2020 toteutetussa tarkastuksessa. Pandemian my\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s otettu harppauksia esimerkiksi digitaalisten oppimisratkaisujen hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 tunnistettu t\u00e4h\u00e4n liittyen monia kehitt\u00e4miskohteita. N\u00e4m\u00e4 opit kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja jatkaa kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Oleellinen kysymys onkin se, miten suhtautua kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n, joka usein onkin raskasta ja vaativaa. Reagoimmeko kehitt\u00e4misty\u00f6ll\u00e4 uhkiin vai pyrimmek\u00f6 aktiivisesti vaikuttamaan tulevaisuuteen? Toinen oleellinen kysymys on, miten yhdistet\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6 ja varsinainen perusty\u00f6 siten, ett\u00e4 molemmille on riitt\u00e4v\u00e4t resurssit annettujen mahdollisuuksien ja kulloistenkin olosuhteiden puitteissa. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opetushenkil\u00f6st\u00f6n jaksamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. On l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 oikeanlainen tasapaino perusteht\u00e4vien ja kehitt\u00e4misty\u00f6n v\u00e4lille. Se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kehitt\u00e4mistoimintaa ohjataan strategisesti ja keskityt\u00e4\u00e4n toiminnan vaikuttavuuden kannalta ydinasioihin. Kaikkea ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse uudistaa. Lis\u00e4ksi on kyett\u00e4v\u00e4 organisoimaan perusty\u00f6 eli koulutus siten, ett\u00e4 sen laadusta voidaan pit\u00e4\u00e4 kiinni. T\u00e4rkeint\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 on, ett\u00e4 ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 saavat tarvitsemaansa osaamista.<\/p>\n
Merkitt\u00e4viinkin muutoshaasteisiin on mahdollista vastata, kun on selke\u00e4 ja ennen kaikkea jaettu n\u00e4kemys kehitt\u00e4misen tarpeista ja merkityksest\u00e4, ty\u00f6 aloitetaan riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa, keskityt\u00e4\u00e4n oleellisiin asioihin ja kehitt\u00e4mistoimintaan on riitt\u00e4v\u00e4t resurssit ja liikkumatila. T\u00e4ll\u00f6in kehitt\u00e4misty\u00f6lle voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 realistiset, ja samalla riitt\u00e4v\u00e4n kunnianhimoiset puitteet. Uudistusten toimeenpanoon tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota, jotta tavoitellut vaikutukset saataisiin aikaan. Muutokset eiv\u00e4t tapahdu hetkess\u00e4 ja siksi uudistusten toimeenpanoon ja sen tukeen tulee varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja resursseja. Uudistamis- ja kehitt\u00e4misty\u00f6n tulisi olla tutkimusperusteista ja ty\u00f6n tuloksia tulisi seurata ja arvioida pitk\u00e4j\u00e4nteisesti, jotta vaikutukset saadaan selville. Tempoilevaa ja lyhytj\u00e4nteist\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se johtaa helposti n\u00e4enn\u00e4iskehitt\u00e4miseen. Pitk\u00e4j\u00e4nteinen kehitt\u00e4minen tulee ennen kaikkea n\u00e4hd\u00e4 keinona varautua ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Sill\u00e4 voidaan luoda vakautta ep\u00e4varmuuden keskelle.<\/p>\n
Kirjoittaja: Mika Tammilehto, tutkijayliopettaja, tenure track
\nHAMK edu -tutkimusyksikk\u00f6<\/p>\n
Kuva: Pixapay<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"