![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamk-beat\/wp-content\/uploads\/sites\/102\/2023\/03\/fiksuhiili_logot-e1694408486983.png\")
<\/p>\nBiohiilt\u00e4 tuotetaan useimmiten puusta, mutta periaatteessa sit\u00e4 voitaisiin valmistaa l\u00e4hes mist\u00e4 vain biomassasta. Biohiilen tulevaisuutta pohtiessa onkin oleellista tarkastella uusia mahdollisia liiketoimintamalleja. Miten siis biohiilen tuotanto voitaisiin integroida osaksi eri tuotantoaloja, kuten vaikka kasvihuonetuotantoa?<\/p>\n
Kasvihuonetuotantoa on monenlaista. Monet yritykset kasvattavat kasveja kasvihuoneissa vain kasvukauden ajan, varhaisesta kev\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyyn saakka, mutta my\u00f6s ymp\u00e4rivuotista tuotantoa l\u00f6ytyy. Varsinkin koristekasvien osalta tuotanto on hyvin kausiluontoista. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on kes\u00e4kukat, joiden sesonkihuippu on yleens\u00e4 touko-kes\u00e4kuussa, l\u00e4mp\u00f6tiloista riippuen. Muita sesonkikasveja ovat esimerkiksi kev\u00e4\u00e4n tulppaanit ja narsissit sek\u00e4 loppuvuoden joulukukat. Vihannesviljelyn puolelta l\u00f6ytyy luultavasti enemm\u00e4n ymp\u00e4rivuotisessa tuotannossa olevia kasveja, kuten tomaatti, kurkku ja paprika. Biohiilen jatkuvan tuotannon kannalta paras vaihtoehto olisikin tuotanto, josta syntyisi tasaisesti raaka-ainetta. N\u00e4in ollen ymp\u00e4rivuotinen kasvihuoneviljelm\u00e4 vaikuttaisi potentiaaliselta kohteelta biohiilen tuotannolle.<\/p>\n
Kasvihuonetuotannossa syntyvien sivuvirtojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu vaihtelee sen mukaan, mit\u00e4 kasveja tuotetaan. Lis\u00e4ksi kasvustoista saatavan biomassan m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee kasvien kasvuvaiheen mukaan. Uusista nuorista taimista tuskin syntyy juuri lainkaan sivuvirtoja. Vihanneskasveista, kuten tomaatista kuitenkin poistetaan taimien kasvaessa sivuhaaroja ja vanhoja alimpia lehti\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in biomassaa syntyy kohtalaisen tasaisesti mutta melko pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Kun kasvusto alkaa olla liian suuri ja vanha, vanhat kasvit poistetaan tuotannosta, jolloin taas syntyy kerralla huomattavasti suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 biomassaa. Koristekasvien osalta syntyv\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen biomassan m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu my\u00f6s pitk\u00e4lti tuotantotyypist\u00e4. Leikkokukkia kasvattaessa myyntiin ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vain kukat, kun taas ruukkukasveja viljelless\u00e4 koko kasvi on tarkoitus myyd\u00e4, jolloin ideaalissa tapauksessa j\u00e4tett\u00e4 ei juuri synny. Toisaalta esimerkiksi kes\u00e4kukkia latvotaan kasvatuksen aikana, mist\u00e4 syntyy jonkin verran lehti- ja varsimassaa.<\/p>\n
Biohiilt\u00e4 valmistetaan pyrolyysi-nimisell\u00e4 prosessilla, jossa biomassaa kuumennetaan v\u00e4h\u00e4happisissa tai hapettomissa olosuhteissa. N\u00e4in raaka-aine saadaan hiiltym\u00e4\u00e4n palamisen sijaan. Ennen pyrolyysi\u00e4 biomassa olisi hyv\u00e4 kuivata. Biomassan kuivaaminen voi vaatia sen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja kosteudesta riippuen paljonkin tilaa, aikaa ja energiaa. Isoin ongelma muodostuisi oletettavasti silloin, kun tuotannosta poistetaan kokonaisia kasvustoja. Periaatteessa suurista kasvustoista riitt\u00e4isi raaka-ainetta biohiilen tuotantoon pidemm\u00e4ksi aikaa, mutta t\u00e4ll\u00f6in tarvittaisiin my\u00f6s tilaa kuivatun biomassan varastointiin. Varastoinnin helpottamiseksi voitaisiin harkita esimerkiksi kuivatun biomassan pelletointia. Pellettein\u00e4 raaka-aine olisi tiiviimm\u00e4ss\u00e4 muodossa ja my\u00f6s sen k\u00e4sittely olisi siistimp\u00e4\u00e4 ja helpompaa.<\/p>\n
Paikallisen biohiilen tuotannon etuna on se, ett\u00e4 raaka-ainetta ei tarvitse erikseen kuljettaa mihink\u00e4\u00e4n, jolloin s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n kustannuksissa ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4kin syntyy v\u00e4hemm\u00e4n. Valmista biohiilt\u00e4 voitaisiin mahdollisesti my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suoraan tuotantopaikalla kasvihuoneen kasvualustoissa tai maanparannuksessa, mik\u00e4li samalla yrityksell\u00e4 on my\u00f6s peltotuotantoa. Pyrolyysiss\u00e4 syntyy palavia kaasuja, joiden polttaminen osaltaan edesauttaa prosessin yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4, mutta prosessi tarvitsee toimiakseen my\u00f6s ulkopuolista l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Toisaalta, vaikka biohiilen tuotantoprosessi siis vaatii l\u00e4mp\u00f6\u00e4, t\u00e4t\u00e4 samaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 voitaisiin mahdollisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi kasvihuoneen tai muiden tuotantotilojen l\u00e4mmityksess\u00e4. N\u00e4in ollen kyse ei olisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n biohiilen tuotannosta, vaan biohiilen tuotannon yhdist\u00e4misest\u00e4 l\u00e4mm\u00f6ntuotantoon. Mik\u00e4li yhdell\u00e4 tilalla ei synny riitt\u00e4v\u00e4sti biomassaa biohiilen jatkuvaan tuotantoon, voitaisiin toki harkita my\u00f6s yhteisty\u00f6t\u00e4 l\u00e4hialueen muiden yritysten kanssa. Toisaalta jos biohiilen tuotantoa tulisi olemaan yli oman tarpeen, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 biohiilt\u00e4 voitaisiin my\u00f6s myyd\u00e4 suoraan tilalta muille tuottajille.<\/p>\n
Teksti on osa FiksuHiili-hanketta, joka pohjautuu vahvasti HAMK Tech ja HAMK Bio -tutkimusyksikoiden aiempiin hankkeisiin. Hanke rahoitetaan REACT-EU-v\u00e4lineen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian vuoksi toteuttamia toimia.<\/p>\n
<\/p>\n