Basilika (Ocimum basilicum) on valittu vuoden 2024 HeViksi (HeVi = hedelmä & vihannes), eikä syyttä: basilikasta on tullut viime vuosina suomalaisten rakastama perusyrtti, jonka käyttö on yleistynyt etenkin italialaisten ruokien mukana. Basilika on suomalaisille tutuin välimerellisten tomaattiruokien kuten pizzojen ja pastojen maustajana. Se on kuitenkin uskomattoman monipuolinen yrtti, joka sopii monenlaisiin suolaisiin ja makeisiin ruokiin.
Isolehtinen perusbasilika, josta käytetään myös nimeä maustebasilika, on tunnetuin. Maustebasilikasta on olemassa runsaasti eri lajeja, joiden väri, lehtimuoto ja koko sekä aromikkuus poikkeavat tavanomaisesta.
Basilikan teemavuoden kunniaksi laitoimme keväällä 2024 Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kerrosviljelykonttiin kasvamaan erilaisia basilikoja, joita käytämme Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hankkeessa. Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa edistämme kasvisketjun toimijoiden osaamista ja yhteistyötä yhdessä neljän toimijan kanssa.
Aromikas maustebasilika ja lempeä kanelibasilika sopivat moneen
Maustebasilika on se kaikille tuttu perusbasilika, jonka pyöreät, suuret lehdet kääntyvät kevyesti sisäänpäin tehden siitä kuppimaisen (kuva 1). Lehdet ovat väriltään kauniin kirkkaanvihreät. Maustebasilika tuoksuu voimakkaasti, ja vaikka maussa on pippurisuutta, se on kuitenkin miellyttävän mieto. Basilikan aromi on ainutlaatuinen, mikä tekee siitä hyvin monikäyttöisen. Parhaimmillaan maustebasilikan maku tulee esille tuoreena. Esimerkiksi pizzan päälle kannattaa lisätä basilikan lehtiä vasta paiston jälkeen.
Maustebasilika sopii erittäin hyvin kaikenlaisiin kasvisruokiin. Sitä voi yhdistää maitotuotteiden ja juustojen kanssa ja sen maku toimii hyvin yhdistettynä muihin yrtteihin. Herne, sienet, kaali ja kesäkurpitsa ovat vain muutamia esimerkkejä raaka-aineista, jotka voivat saada aivan uuden vivahteen basilikalla maustettuina. Maustebasilikaa kannattaa kokeilla myös jälkiruoissa ja juomissa, esimerkiksi smoothiessa, johon voidaan käyttää lehtien ohella myös puutumattomat varsiosat. Mansikan ja basilikan yhdistelmä toimii aina, mutta myös vadelma, persikka ja luumut sopivat basilikan kumppaneiksi. Makeissa ruoissa basilikan makuun sopii yhdistettäväksi myös hunaja.
Kanelibasilikasta käytetään joskus myös nimeä meksikolainen maustebasilika. Kanelibasilikalla on violetit varret, ja tummanvihreät lehdet punertavine lehtisuonineen muodostavat hienon kontrastin. Kukat ovat kauniin laventelinväriset, joten se sopii myös koristekäyttöön. Kanelibasilikan lehdissä on selvä kanelin tuoksu ja niistä voi löytää myös neilikan, lakritsin ja aniksen aromeja.
Perinteiseen basilikaan verrattuna kanelibasilika lisää lämpimämmän, mausteisen maun ruokaan, ja se sopii hyvin hedelmien, marjojen ja juomien maustamiseen. Hedelmistä etenkin omena, banaani ja mango sekä marjoista mustaherukka ja karhunvadelma saavat uutta potkua kanelibasilikasta. Makeiden ruokien ja juomien ohella kanelibasilikaa voi käyttää myös eri vihannesten kanssa, esimerkiksi wokeissa, ja etenkin porkkanan ja kanelibasilikan yhdistelmä on herkullinen. Kanelibasilika sopii erinomaisesti myös marinadeihin, esimerkiksi eri papujen marinointiin, ja myös chiliä sisältävien kastikkeiden maustamiseen.
Kun käytät kanelibasilikaa ruoanlaitossa, lisää se valmistuksen lopussa ja vältä pitkiä kypsennysaikoja. Tämä säilyttää haihtuvat öljyt ja estää makujen haihtumisen.
Basilikan viljely vaatii reilusti valoa ja lämpöä
Tavallista basilikaa on tuoreena saatavilla ympäri vuoden, mutta erikoisempia lajikkeita havittelevan on joko kasvatettava kasvit itse siemenestä tai kierreltävä keväällä taimiostoksilla sellaisilla puutarhoilla, jotka kasvattavat pieniä määriä myös erikoisbasilikojen taimia. Basilika on monen puutarhaharrastajan kestosuosikki, vaikkakin Suomen lyhyt kasvukausi tekee sen viljelystä avomaalla haastavan. Basilika täytyy esikasvattaa, ja esikasvatettunakin avomaakasvatusta kannattaa yrittää ainoastaan aivan eteläisimmässä Suomessa. Sielläkin on tärkeää valita mahdollisimman lämmin, suojaisa ja tuuleton paikka ja varautua suojaamaan se harsolla, sillä basilika kärsii kylmävaurioita jo alle kymmenen asteen lämpötiloissa. Kasvihuoneen lämmössä basilika viihtyy hyvin ja se soveltuu myös ruukkukasvatukseen esimerkiksi lämpimälle seinustalle tai parvekkeelle, sillä ruukun voi tarvittaessa nostaa sisälle lämpimään.
Basilika tarvitsee lämmön ohella runsaasti valoa sekä riittävästi vettä, sillä suurilehtisenä se haihduttaa runsaasti. Muiden yrttikasvien tapaan liian voimakasta lannoitusta kannattaa välttää. Basilikan satoa voi ja kannattaa korjata koko kasvukauden leikkaamalla versonkärkiä ja lehtiä jatkuvasti tarpeen mukaan. Latvomisen myötä kasvusto tuuhistuu ja kukinta viivästyy. Jos basilika alkaa kukkimaan, lehtien maku muuttuu kitkerämmäksi. Myös kukat ovat syötäviä ja kauniita vaikka kukkakimpussa.
Kirjoittaja
Maarit Julkunen, projektiasiantuntija
