Metsä on jokaiselle suomalaiselle tuttu paikka erilaisine muistoineen. Muistatko sinäkin, kun eräänä kesänä löysit metsästä valtavan paljon marjoja tai sieniä? Entä muistatko metsän raikkaan tuoksun sateen jälkeen? Luonnolla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointiimme. Vaikutuksia saadaan eri tavoin; esimerkiksi luonnossa liikkuminen voi vähentää stressiä, parantaa mielihyvää ja samalla lisätä fyysistä aktiivisuutta. Luontoympäristössä altisteita, kuten melua ja ilmansaasteita, on vähemmän, mikä voi vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. (Tyrväinen ym. 2018)
Teknologian kehitys on auttanut siinä, että luontoa voidaan tuoda kaikkien lähelle, vaikkei luontoon fyysisesti olisikaan mahdollista päästä. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) sosiaali- ja terveysalan yksikköön (Sote-yksikkö) on rakennettu multisensorinen huone, joka mahdollistaa moniaistisen kokemuksen käyttäjälleen. Helmikuussa 2024, Sote-yksikön kansainvälisyysviikolla, rakensimme huoneeseen 30 minuutin mittaisen virtuaalimetsäkokemuksen, jossa yhdistyivät niin videokuva metsästä, luonnon äänet, veden solina, tuulen humina kuin havujen tuoksu. Lisäksi muita aistimuksia antoivat vaihtuvat värivalot ja äänen taajuuteen reagoivat istuintyynyt. Kutsuimme kansainvälisyysviikolle osallistuvia ulkomaalaisia opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa sekä omia opiskelijoitamme tutustumaan virtuaalimetsään.
Keräsimme osallistujilta kokemuksia virtuaalimetsästä. Vastaaminen oli vapaaehtoista ja anonyymiä. Valtaosa vastaajista (n = 25) koki, että luontokävely oli rentouttava ja rauhoittava kokemus. Osallistujat kokivat, että moniaistinen kokemus, jossa oli mukana niin ääntä, kuvaa, tuntoaistimuksia ja tuoksuja, auttoi keskittymään tilanteeseen. Myös Ojalan ym. (2019) tutkimus vahvistaa tietoa siitä, että virtuaalisen luontoympäristön avulla voidaan palautua stressistä ja että luontovideot, joissa on mukana myös ääntä, elvyttävät paremmin kuin pelkkä hiljaisuus.
Osallistujien kokemuksista oli myös mielenkiintoista havaita kulttuurisia eroja. Osa kansainvälisistä vieraista tuli Etelä-Euroopasta, jossa metsät ovat erilaisia kuin virtuaalisen luontokävelymme suomalainen metsä. Heillä virtuaalimetsäkokemus ei vienyt muistoja kotimetsään, kun taas tutummaksi luontomaiseman kokeneet pystyivät mielikuvissa matkaamaan omiin muistoihinsa. Aistikokemus kotimaisemista vei mielen takaisin kotiin ja läheisiin.
Luonto koetaan eri aistien kautta. On todettu, että luonnon aistiminen ja merkittävä osa hyvinvointivaikutuksista tapahtuu tahdosta riippumatta. Tutkimuksissa on todistettu, että hyvinvointivaikutukset ja eri aistikokemukset voivat syntyä myös uuden teknologian avulla. (Tyrväinen ym. 2018) Virtuaalimetsän mahdollistama aistikokemus tarjosi keinon pysähtymiselle ja hermoston rauhoittumiselle. Osallistujat näkivät oman kokemuksensa kautta vahvan yhteyden mielenhyvinvointiin, koska luontokokemus auttoi keskittymään hetkeen.
Kenelle teknologiavälitteisiä luontokokemuksia tulisi sitten tarjota? Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että soveltuvuus on laajaa. Se soveltuu erilaisille sosiaali- ja terveysalan asiakasryhmille, mutta myös ammattilaisille itselleen. Ojala ym. (2019) tuovat tutkimuksessaan esille, kuinka virtuaalisessa luontoympäristössä toteutuva tauko voi auttaa työntekijöitä tunnetilojen tasoittumisessa, vireystilan säätelyssä ja stressistä palautumisessa. Hyvinvointivaikutukset ovat todistettuja, ja hyvinvoinnin tuen tarve on meillä kaikilla. Virtuaalinen luontokävely voisi siis toimia myös yhtenä työhyvinvoinnin tuen elementtinä.
Saadun tiedon pohjalta voidaan päätellä, että virtuaalimetsää voidaan hyvin käyttää yhtenä rentoutumisen ja palautumisen keinona osana hyvinvoinnin edistämistä myös koulumaailmassa – sekä opiskelijoilla että henkilökunnalla. Voidaan todeta, että virtuaalimetsä tarjoaa väylän hyvinvoinnin vahvistumiselle kokonaisvaltaisesti, niin keholle kuin mielelle. Voidaan myös tunnistaa sen käyttömahdollisuus kulttuuristen kokemuksien ja muistojen avaamisen välineenä.
Kirjoittajat
Anna Hokkanen, sosiaalialan lehtori, HAMK
Janette Kiikeri, terveysalan lehtori, HAMK
Lähteet
Ojala A., Neuvonen M., Leinikka M., Huotilainen M., Yli-Viikari A. & Tyrväinen L. (2019). Virtuaaliluontoympäristöt työhyvinvoinnin voimavarana: Virtunature-tutkimushankkeen loppuraportti [Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2019]. Luonnonvarakeskus. Helsinki. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544530/luke-luobio_51_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tyrväinen L., Lanki T., Sipilä R. & Komulainen J. (2018). Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Duodecim, 134, 1397–1403. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14421.pdf
