Tuotekehitysprosessit ovat monimuotoisia ja vaihtelevat yrityksittäin sekä koulutusaloittain. Konetekniikan opiskelijat toteuttavat projektejaan usein projektilähtöisen oppimisen periaatteiden mukaisesti, mikä korostaa yhteistyötä yritysten kanssa. Keskeisiä projektin onnistumisen kannalta ovat ryhmäytyminen, viestintätaidot sekä aktiivinen tiedonhaku. Tyypillisesti opiskelijat viestivät yrityksen edustajien kanssa, joten vakuuttavuus sekä perustelutaidot, siis monet viestintätaidot, korostuvat.
Tuotekehitysprosessin rakenne
Tuotekehitysprosessin rakenteita on useita erilaisia, ja näistä luonnollisesti löytyy työelämässä yrityskohtaista vaihtelua. Korkeakoulumaailmassa tehtävissä työelämälähtöisissä tuotekehitysprojekteissa on myös paljon eroja sen suhteen, mitä projektin vaiheita opetuksessa painotetaan. Tyypillinen konetekniikan opiskelijatyöprojektin prosessikaavio, johon tehtävänanto on tullut yritysmaailmasta, on tiivistetysti seuraava: Saadaan toimeksianto yritykseltä. Siihen liittyen tehdään tiedonhakua ja luodaan konsepti, josta yritykseltä saatua palautetta hyödynnetään toteutuksessa. Prosessikaavio graafisessa muodossa on seuraava:
Ryhmäytyminen ja viestintä
Ammattikorkeakoulussamme opinnot on jaettu moduuleihin. Yksi moduuli muodostaa kokonaisuuden, jonka laajuus on 15 opintopistettä (op, 1 op = 27 tuntia). Kokonaisuus voi olla esimerkiksi koneenosat, ohutlevyrakenteet tai tuotekehitys. Yhden moduulin kesto on 8 viikkoa, siis puolikkaan lukukauden verran. Moduuliprojektit tehdään usein 3–5 opiskelijan pienryhmissä, ja ryhmäytyminen tapahtuu pääsääntöisesti tehtävänannon yhteydessä. Tällöin on erittäin tärkeää ja projektin tehokkaan aloituksen kannalta oleellista tunnistaa ryhmän vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet. Vaaditaan monenlaisia viestintätaitoja kuten keskittynyttä kuuntelua ja kykyä esittää rakentavia ratkaisuja, jotta haastavistakin aiheista voidaan keskustella. Kun ryhmän toimintakyky on tunnistettu, on helpompi reagoida mahdollisiin haasteisiin, jotta projektin eteneminen ei vaarannu. Ryhmän toimintakykyyn vaikuttavat esimerkiksi ennakkoon tiedossa olevat tai yllättävät poissaolot. Viestinnässä korostuu avoimuus. Esimerkkinä tästä on moduulin alussa tehtävä projektityösopimus, joka on hyvä tapa sopia ryhmän pelisäännöistä. Siinä ryhmä sopii kirjallisesti työajat ja kommunikointikanavat (WhatsApp, Teams jne.).
Tiedonhaku ja yhteistyö
Tiedonhakua opiskelijat tekevät läpi projektin. Aluksi he selvittävät yhteistyöyrityksen toimintaa ja tavoitetta yleisemmin. Sitten päästään jollain tavalla yhteyteen yrityksen edustajan kanssa. Tiedonhakuun liittyy usein kohteeseen tutustuminen yritysvierailun tai muun käytännön vierailun avulla, jolloin suullisen viestinnän ja kuuntelun taidot korostuvat. Kuinka kohdataan yrityksen edustajat? Kuinka kysytään projektin sujuvuuden kannalta ratkaisevat kysymykset? Osataanko kuunnella riveiltä ja hiukan rivien välistäkin? On tärkeää kirjoittaa kaikki havainnot muistiin, jotta koko ryhmälle on selvää, mistä on keskusteltu ja mitä on sovittu. Asiaan palaaminen ja tarkentavien kysymysten esittäminen myöhemmin on selkeämpää, kun aiemmat askeleet ovat tarkasti tiedossa ja sanoitettuina.
Aito kiinnostus ja viestintätaidot
Opiskelijoiden on syytä osoittaa aitoa mielenkiintoa ja uteliaisuutta yritystä ja projektia kohtaan sekä pohtia ennakkoon, kuinka tällaista asennoitumista voi viestiä. Yrityksen edustaja ei voi tietää ryhmien lähtötasoa ja mahdollisia taustatietoja, joten keskustelua ja kysymyksiä tarvitaan. Yrityksellä on omia tavoitteita projektiin ja joskus jatkoonkin liittyen. Vakuuttavalla viestinnällä opiskelija saa hyvä mahdollisuuden työllistyä yritykseen. Keskustelu lähentää osapuolten näkemyksiä ja tuo realismia: kahdeksan viikkoa on todella lyhyt aika konetekniikan projektiin, ja onnistuakseen se vaatii hyviä ryhmätyötaitoja sekä terävästi toimivaa viestintää ryhmän sisällä.
Konseptointi ja palaute
Konseptointi ja palaute ovat projektin kannalta tärkeitä vaiheita, joissa ryhmät esittelevät vedoksia ratkaisuehdotuksistaan toimeksiantajalle. Tällöin toimeksiantajalla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Usein palautteen viivästyminen hidastaa projektin etenemistä, sillä vastausten tai palautteen saaminen saattaa ratkaista seuraavien askelten merkityksen ja suunnan. Ilmiö on hyvin tyypillinen työelämässä, mutta koulumaailmassa tällainen epävarmuus ei ole perinteisessä opetuksessa läsnä. Ryhmän sisäisessä viestinnässä on sama lainalaisuus, joten on tärkeää ymmärtää, että oma tekeminen ja viestintä vaikuttavat myös muiden tekemiseen projektin ratkaisua etsiessä.
Tiedonhaku projektin kuluessa
Projektin edetessä tiedonhaku on ryhmän olemassa olevan tiedon täydentämistä uudella, projektiin liittyvällä tiedolla. Konseptin laatiminen ja kehittäminen edellyttää monien tietojen vertailua, arviointia ja tarkistusta. Kirjallisuuteen ja tutkimustietoon perehtyminen auttaa löytämään puuttuvat tiedot, jotta projekti edistyy laadukkaasti. Ryhmän jäsenten on erittäin tärkeää puhua ajatuksiaan ääneen tai kirjoittaa ne paperille, sillä muiden tekemät havainnot ruokkivat muiden jäsenten kykyä esittää uusia kysymyksiä projektin haasteen ratkaisemiseksi.
Viestinnän merkitys toteutusvaiheessa
Toteutusvaiheessa tuotekehitysprojekti etenee tasaisesti ja on viestinnän näkökulmasta usein hiljaisin vaihe. Tällöin ryhmän kesken on tärkeää pitää muut tietoisina oman osuuden etenemisestä ja varmistaa, ettei muiden työ viivästy oman osuuden mahdollisen myöhästymisen vuoksi. Raportin kirjoittaminen projektin kanssa reaaliaikaisesti auttaa opettajia havainnoimaan, kuinka kehitystyö etenee ja tarjoamaan tukea mahdollisissa haasteissa.
Julkaisuvaihe ja visuaalisuus
Julkaisuvaiheessa esitellään koko moduuliprojektin tulos. Visuaalisuuteen ja helppolukuisuuteen panostaminen on äärimmäisen tärkeää tässä vaiheessa. Projektin lopputuloksen esittelyssä toimeksiantajalle ensivaikutelma on oleellinen vaihe. Se ohjaa esityksen jatkoaskeleet, ja hyvä ensivaikutelma voidaan tehdä vain kerran. Viestiessä projektin ratkaisua on syytä muistaa perustella valitut ratkaisut ja osoittaa, että mitään ei ole tehty sattumalta vaan harkiten.
Toteutuksen tavoitteet ja viestintätaidot
Toimintatavan tavoitteena on edistää opiskelijoiden geneerisiä taitoja, joista viestintä eri sidosryhmien kanssa on merkittävässä roolissa. Viestinnän taidot karttuvat jatkuvana oppimisena muun projektityön edetessä.
Viestintä kokonaisuudessaan luo tuotekehitysprojektille alustan, jossa projekti näkyy tasavertaisena kaikille ja näyttäytyy ansaitsemallaan tavalla!
Kirjoittajat:
Antti Hänninen, konetekniikan lehtori
Kiira Kyllönen, kielten ja viestinnän lehtori
