HAMKissa on osana UuviTila-hanketta laadittu Uudistavan viljelyn tiekartta. Tiekartan taustamateriaalina ovat hankkeessa tehdyt kartoitukset, joissa tutustuttiin eurooppalaisten maatalouden koulutuksiin ja etsittiin uusinta tutkittua tietoa uudistavuuden vaikutuksista ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksiin. Melko pian huomasimme keskittymisen ainoastaan uudistavan viljelyn tien viitoittamiseen jättävän paljon toimijoita kehittämisen ulkopuolelle. Huomasimme että ei vain tapamme tuottaa ruokaa vaan koko Ruokajärjestelmä edellyttää uudistumista.
Nykyinen ruokajärjestelmä tuntuu toimivalta ja jossain määrin kestävältäkin, mutta uudistavuus tähtää toimintaan, jossa huomioidaan planetaariset rajat, minimoidaan hukka ja palautetaan resursseja takaisin ekosysteemiin. Kun ruokajärjestelmä mm. tuottaa jätettä, ei uudistavuuden ihanne toteudu. Tilanne muistuttaa yhteislaitumen tragediaa (eng. tragedy of commons) – katsomme kaikki aidan takana, kuinka yhteislaitumemme ruoho hiljalleen haalenee. Panoksia yhteislaitumeen ei laiteta, mutta jokaisen lehmä pääsee yhteislaitumesta hyötymään. Kuten yhteislaitumille tiedetään käyneen aiemminkin, jossain vaiheessa se kuihtuu ja tuottavuus laskee.
Yhteiskehittäminen ja vuoropuhelu
Jotta ruokajärjestelmä voisi uudistua, tulee jokaisen sen toimijan oppia uutta ja tehdä oppimista myös yhteiskehittämisen keinoin. Kuitenkin, ruuantuotanto on erikoistunut, alalla on kilpailua eikä ruokajärjestelmän remontoiminen talkooporukalla tunnu satavan omaan laariin. Poliittinen säätely ohjaa viljelijää ja luo markkinoille omat vaikutuksensa. Vaikka ruokajärjestelmässä tehdään jo monia toimia kestävyyden eteen, yhdessä koreografioitu sadetanssi saattaisi kuitenkin tuoda virkistävän sateen kuihtuvan yhteislaitumemme päälle!
Yhteiskehittämisen osaaminen on vielä vajavaista. Osaamme aidosti työskennellä monialaisesti, mutta emme vielä hyödynnä tulevaisuusmuotoilua, planetaarista muotoilua tai systeemiajattelua keinoina kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Tätä osaamisvajetta voidaan paikata sekä jatkuvan oppimisen että tutkintokoulutusten toimilla. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevissa ryhmissä on alan ammattilaisia, joilla on sekä korkeakoulututkinto että työkokemus. Jos koulutus on sopivasti monialainen, se voi tarjota hyvän verkoston, joka kykenee luomaan ratkaisukeskeisesti uudistavaa tulevaisuutta.
HAMKin Mustialan kampus on nimetty Lighthouse –maatilaksi eli maatilaksi, jossa luomukäytänteet ja -innovaatiot tuodaan esille koulutuksessa. Mustialan ympärillä on vahva toimijaverkosto ja tiedonjako jalkautuu niin koulutuksien kuin hankkeiden kautta. Uudistavuuden ydintä eli vuoropuhelua ja yhdessä oppimista voitaisiin edelleen kuitenkin vahvistaa. Tiekartta (Kuva 1) väläyttää ajatusta, jossa maatilaharjoittelua suorittavan agrologiopiskelijan harjoitteluraportin rakenne seuraisi uudistavan ajattelun periaatteita ja lisäisi uudistavaa toimintaa maatilojen ja koulutuksien välille. Parhaimmillaan tilat saisivat opiskelijoiden myötä tiloille kehittämisideoita ja koulutukset voisivat saada tiloilta näkemyksiä esimerkiksi OPS-kehittämiseen. Koulutuspäällikkö Emma Nylund kokee vuoropuhelun tärkeänä: ”Mitä enemmän voimme luoda mahdollisuuksia sidosryhmien väliselle vuoropuhelulle ja tiedon jakamiselle, sitä paremmin voimme myös itse kehittää koulutuksia ja opetusta”.
Data ja digitaalisaatio uudistavuuden mahdollistajina
HAMKin uudistavan ruokajärjestelmän tiekartassa (Kuva 1) korostuu vahva tekninen osaaminen ja datan rooli maatilojen tiedolla johtamisen tärkeänä tekijänä. Uudistavuuteen liittyy vahvasti havainnointi. Lisäksi digitaalisuus ja tiedon jakamisen alustat voivat parhaimmillaan vahvistaa viljelijöiden välistä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa. HAMK Tech on yhdessä HAMK Bio -tutkimusyksikön kanssa tehnyt viljelijöiden kanssa yhteistyötä useissa uudistavan viljelyn hankkeissa ja on oppinut datan merkityksestä viljelijälle. “Viljelijä voi nähdä ja tuntea kuinka oma peltomaa on uudistavan viljelyn myötä parantunut – muokkaus on jouhevampaa, maan väri ja tuoksu ovat muuttuneet. Pellolla aistitut havainnot ovat arvokkaita ja tosia, mutta pellolla tehtyihin mittauksiin perustuva data usein toimii viljelijällä ’mututuntumaa’ vahvistavana näyttönä ja sen avulla viljelijä voi myös tehdä kohdennetumpaa suunnittelua ja päätöksiä toimenpiteistä”, useita tämän alueen hankkeitta HAMKissa vetänyt johtava tutkijayliopettaja Iivari Kunttu kertoo.
Tiekartta nosti esiin ruokajärjestelmän verkostojen ja sidosryhmien tärkeyden ja antoi HAMKin opetukselle ja tutkimukselle suuntaviivat. Tammikuussa 2025 alkaneessa Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät YAMK-opinnoissa olemme tarttuneet toimeen ja luoneet monialaiselle oppijajoukolle mahdollisuudet yhteiskehittää. Tästä opiskelijoiden joukosta odotamme nousevan ruokajärjestelmän oikeudenmukaisia uudistajia ja kestävyysmuutoksen aikaansaajia.
Kirjoittajat
Tiiti Kämäri, lehtori, Maaseutuelinkeinojen ja Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät -YAMK-koulutuksen lehtori
Tuija Pirttijärvi, kehittämispäällikkö, Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö
