Työvoimapula varsinkin palvelualoilla jatkaa voimistumistaan, ja yhä useammassa yrityksessä pohditaan tilanteen paikkaamiseen työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Moniin työtehtäviin ei enää löydy halukkaita osaajia Suomesta, johtuen mm. vuorotyöstä, työn sesonkiluonteisuudesta, työmatkan pituudesta, alan kiinnostavuudesta ja palkkatasosta sekä suomalaisen työvoima- ja tukipolitiikan kiemuroista. Haastattelimme Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksikön ja Hämeen Yrittäjien yhteistyönä Kanta-Hämeen alueen yrittäjiä ja kysyimme heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.
Hyötyjä ja haasteita kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa
Alueemme yrittäjät näkevät useita hyötyjä kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Yritykselle nähdään olevan ehdottomasti eduksi se, että työntekijä tuntee toisen maan kulttuurin ja kielen. Vieraiden kulttuurien ajatellaan myös rikastavan työyhteisöä ja tuova arvokasta uudenlaista näkemystä eri asioihin. Suomalaisen työkulttuurin omaksumiselle yrittäjät suosittelivat varattavan aikaa ja panostusta, ja tästä on yrittäjien mukaan hyvä keskustella jo työhönottovaiheessa. On huomioitava myös se, että kansainvälisen osaajien palkkaamisen myötä kulttuurimuutos tapahtuu myös yrityksen suomalaisille työntekijöille. Tärkein asia on kuitenkin itse ongelman, eli osaajapulan, ratkaiseminen. Yrittäjät näkevät, ettei työntekijän taustalla ole loppujen lopuksi merkitystä, kunhan työt saadaan tehdyksi. Asenne ratkaisee tässäkin asiassa.
Kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa kielimuuri nousee poikkeuksetta osaksi keskustelua. Haastattelemiemme yrittäjien mukaan kieliongelmat ovat olleet vähäisiä. Ongelmaksi heidän mukaansa tulee yleensä se, kuinka yrityksen suomalaiset työntekijät aluksi vierastavat englannin kielellä puhumista, joka kyllä sitten alkaa sujua ajan kanssa ja rohkeuden lisääntyessä. Joissakin yrityksissä suomen kieli on edelleen vaatimuksena tiettyihin työtehtäviin. Kielihaasteita oli ratkottu yrityksissä eri tavoin. Eräs yrittäjä kertoi, että heillä yksi ulkomaalainen suomenkielentaitoinen työntekijä auttaa ja opastaa suomen kieltä osaamattomia, ja toisessa yrityksessä perehdytykseen on käytetty ulkoista asiantuntijayritystä. Perehdyttämisoppaita on myös joissakin yrityksissä visualisoitu ja käännetty tarvittaville kielille. Vaikka työtehtäviin perehtyminen ja niissä suoriutuminen onnistuisi, yhteisen kielen puute voi kuitenkin olla haaste työyhteisöön integroitumisen näkökulmasta. Alueemme yrittäjät korostivat, että työyhteisön eduksi on ehdottomasti se, että yhteinen kieli löytyy ja myös työasioiden ulkopuolisia asioita voidaan jakaa kahvi- ja lounastauoilla.
Rekrytointi
Osa haastattelemistamme yrittäjistä kertoi ulkoistaneensa kansainvälisten osaajien rekrytoinnin henkilöstöpalveluyrityksille ns. ”avaimet käteen” -periaatteella. Yritys siis ostaa palvelun, jossa hoidetaan uudelle työntekijälle kaikki tarvittava: rekrytointi, luvat, perehdys ja asunto. Myös työsuhteen alku voidaan tehdä työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, ja työsuhde siirtyy työnantajayritykselle vasta myöhemmin. Palvelu koettiin tärkeäksi riskien minimoimiseksi, ja taustalla olikin myös huonoja kokemuksia omasta suorasta rekrytoinnista.
Oppilaitosyhteistyö
Yksi ratkaisu työvoimapulan paikkaamiseen on oppilaitosyhteistyön tiivistäminen ja erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelujaksoihin panostaminen entistä enemmän. Tämän suhteen yrittäjät toivoivat oppilaitoksilta enemmän joustoa: yrityksen tarpeeseen tulisi löytää ratkaisu heti eikä esimerkiksi vasta sopivan kurssin alettua. Yrittäjät arvostivat myös tuttua yhteyshenkilöä ja sujuvaa vuorovaikutusta. He kertoivat, että varsinkin kansainvälisten opiskelijoiden yhteydenottoja yrityksiin olisi hyvä tukea vahvastikin ja siinä sivussa opettaa asioita suomalaisesta työ- ja työnhakukulttuurista. Yrittäjät peräänkuuluttivat myös luottamusta siihen, että harjoitteluun tulevalla opiskelijalla on tarvittava perusosaaminen työtehtäviin. Avoin vuorovaikutus ja asenne on tässäkin kaiken a ja o. Yhteinen tahtotila löytää työtehtäviin tekijät auttaa varmasti tavoitteeseen pääsemisessä!
Kirjoittaja
Riikka Tuominen, HAMK Edu
Haastattelut tehtiin osana Kokka kohti Kanta-Hämettä hanketta. Kokka kohti Kanta-Hämettä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama, ja kansallinen koordinoija on Keski-Suomen Ely-keskus. Hanketta toteuttavat Koulutuskuntayhtymä Tavastia (hallinnoija), Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen Yrittäjät ja Lounais-Hämeen koulutus- ja kuntayhtymä. Hanke toteutui ajalla 1.6.2021–31.5.2023. Tavoitteena on luoda Kanta-Hämeeseen toimintamalli, joka edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä maakunnan työmarkkinoilla ja auttaa heitä perheineen asettautumaan maakuntaan. Kanta-Hämeen oppilaitoksissa kouluttautuu useille eri aloille kansainvälisiä osaajia, jotka vahvistavat yrityksen kilpailukykyä ja voivat olla myös ratkaisu työvoimapulaan.
