HAMKin strategisen linjauksen mukaan vuonna 2025 kaikista moduuleista eOpetusta on 40 %. Itsenäisesti suoritettavaa verkkoympäristössä tapahtuvaa eOpetusta ei tule suunnitella samalla tavalla kuin perinteistä opettajavetoista luokkahuoneopetusta. Esittelemme seuraavaksi viisi pointtia, joiden avulla eOpetusta voi lähestyä uudella tavalla.
Pointti 1: Opettajakeskeisyydestä opiskelijalähtöisyyteen
Opettajana opetussisältöjä lähtee helposti suunnittelemaan siitä lähtökohdasta, mitä itse aiheesta tietää ja miten jakaa kaikki se tieto opiskelijalle. Tästä syntyy helposti 20 tuntia luentomateriaalia. Mitäpä jos asiaa ajattelisi toisin päin: Mitä opiskelija tulee tiedolla tekemään, missä hän sitä hyödyntää? Millä soveltavalla tehtävällä opiskelija voi osoittaa, että osaa soveltaa ja hyödyntää oppimaansa? Opetus valmistellaan siten, että se keskittyy tukemaan näitä tavoitteita. Tavoitteet voivat liittyä opiskeltaviin substanssi- tai metataitoihin.
Pointti 2: Varaa suunnitteluun riittävästi aikaa
eOpetuksen tärkein vaihe, johon kuluu myös eniten aikaa, on ennakkosuunnittelu. eOpetus suunnitellaan opiskelijan oppimisen näkökulmasta. Opiskelijat joutuvat opintojen aikana pohtimaan asioita, ottamaan selvää, analysoimaan keräämäänsä tietoa ja tekemään vaikeita päätöksiä. Jos rakentaa soveltavan ja oivaltavan tehtävän, lopputuotoksessa näkyy opiskelijan ajattelemiseen käytetty aika eikä pelkästään vaadittujen luettujen tai kirjoitettujen sivujen määrä. Tällaisen tehtävän tarkastaminen on myös opettajalle miellyttävää.
Yhteisöllisen oppimisen varmistaminen voi olla haastavaa täysin ajasta ja paikasta riippumattomissa eToteutuksissa eli “eTotsuissa”, joissa opiskelijat suorittavat kurssia eri aikaan. Kuitenkin, jos opiskelijat ovat toteutuksella samanaikaisesti, on yhteisöllisyys toteutettavissa myös eToteutuksissa. Liveohjausten tarvetta kannattaa pohtia: kokemus on opettanut, että liveohjauksen pystyy usein muuttamaan eToteutuksena tapahtuvaksi ohjaukseksi. Mahdollisten liveluentojen aiheet valitaan opiskelijoiden näkökulmasta sisällöltään haastavimmista aiheista sekä teemoista, joissa vuorovaikutuksesta opettajan ja opiskelijan välillä on hyötyä.
Pointti 3: Niksit ja vinkit eOpetuksen käytännön toteutukseen
eToteutuksen opiskelumateriaali koostuu vaihtelevasti erilaisista sisällöistä: lyhyistä videoluennoista, harjoitustenteistä ja tiedonhakutehtävistä. Suorat linkit dokumentteihin kannattaa kuitenkin unohtaa, sillä ne vanhenevat nopeasti. Sen sijaan ohjeista opiskelija itse hakemaan tuorein materiaali jonkun tietyn viranomaisen nettisivuilta.
Napakat, maksimissaan 3–10 minuuttia kestävät johdattelevat ja ajatuksia herättävät videot ovat osoittautuneet toimiviksi tietoiskuiksi eOpetuksessa. Nuo videot eivät sisällä yhtään ulkoluettua kalvoa. “Tylsemmät” mutta tarpeelliset asiat, kuten vaikka EU:n biotalousstrategia, voidaan suorittaa tenttimällä.
On myös ihan sallittua miettiä opettajan työmäärää ja -laatua. eOpetuksessa opettajalla tulisi olla tarkastettavaa vain kohtuullinen määrä. Tentti tai raportti ei useinkaan ole se paras tapa opiskelijan osoittaa oppimistaan. Tehtävien ei tarvitse olla tylsiä, vaan niistä tehdään sellaisia, että ne tukevat opiskelijoiden oppimista parhaalla mahdollisella tavalla, mutta niin, että opettaja on myös aidosti kiinnostunut tutustumaan lopputuloksiin. Tehtävänannot ovat opiskelijan näkökulmasta laajoja ja aikaa vieviä mutta selkeitä. Palautuksena voi olla vain yksi soveltava tehtävä, esim. 3 min video, jossa opintojakson aikana hankittu osaaminen osoitetaan.
Pointti 4: Älä toista meidän mokiamme
Kaiken eOpetuksen sisällön tulee olla heti nähtävillä ja tehtävissä opiskelijan oman aikataulun mukaisesti. Tehtäviä ei myöskään kannata rajata jonkin aikataulun taakse (“tämä osio avataan vasta xx.xx.xxxx”). Näillä keinoilla vähennetään opiskelijan tarvetta kysyä lisäkysymyksiä. Kurssin sisältö kannattaa jakaa pieniin osiin, jotta eMateriaalin päivittäminen on mahdollista vaikka kesken lukuvuoden.
Pahin virhe on rakentaa monimutkainen eOpetus palasista, joihin tarvitaan väliarviointeja viikkotehtävien välissä. Tämä lisää turhaan opettajan työtä ja hidastaa opiskelun edistymistä. Opiskelijat kuitenkin usein kaipaavat välipalautetta. Viikkotehtävät voivat olla esimerkiksi automatisoituja moodletenttejä, joissa ohjeistetaan tekemään tentti niin monta kertaa, että avainkysymyksistä saa tarvittavan pistemäärän.
Pointti 5: Ruoho on yhtä vihreää aidan molemmilla puolilla
Et ole huono opettaja, vaikka et ole verkossa tai luokkahuoneessa koko virastoaikaa. Sen sijaan, että lasket montako tuntia käytit luennointiin, käytä aikaa sen miettimiseen, millä saada opiskelija oppimaan laadukkaasti. Myös palautteen antaminen on tärkeä osa opetustyötä.
Jos eToteutus on hyvin suunniteltu ja rakennettu niin, että sen päivittäminen on mahdollista, laadukas eOpetus kestää vuosia. Vaikka hyvän eOpetuksen suunnittelu vaatii aikaa ja paneutumista, se ehdottomasti kannattaa! Se palkitsee, vähentää työstressiä ja tuo kapasiteettia, jolla voit keskittyä syvällisemmin niihin asioihin, joista eniten opettajana nautit!
Kirjoittajat:
Ulla-Maija Knuutti ja Lotta Hirvonen
