Valtaosa suomalaisista luottaa edelleen tiedollisiin auktoriteetteihin, selviää vuoden 2022 Tiedebarometrista. Yli 85 prosenttia barometrikyselyyn vastanneista kertoi luottavansa tieteeseen ja tutkimukseen, mutta toisaalta 11 prosenttia ilmoitti luottamuksensa olevan vähäistä. Korona on polarisoinut asenteita ja esimerkiksi luottamus vaihtoehtohoitoihin on kasvanut.
Tutkijoilta odotetaan aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. On tärkeää, että tutkimustuloksia yleistajuistetaan, jotta ne leviävät tutkijayhteisöjen ulkopuolelle. Tutkijoihin kohdistuva häirintä on kuitenkin lisääntynyt ja moni tutkija miettii tarkkaan, missä ja miten viestii. Oppilaitosvierailut ovat yhtenä tiedekasvatuksen muotona erinomainen tilaisuus tuoda tiedettä ja tutkimusta lähemmäs nuorten arkea ja hälventää kasvavien kansalaisten ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä.
Tutkija tavattavissa -palvelu tiedekasvatuksen muotona
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Suomen tiedekustantajien liitto järjestivät yhteistyössä Tutkitun tiedon monet muodot -seminaarin Hämeenlinnassa syyskuussa 2022. Yksi päivän puhujista oli Kim Krappala Nuorten Tiedeakatemiasta. Hän kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta Tutkija tavattavissa -palvelusta, joka välittää tutkijoita puhujiksi kouluihin.
Palvelu toimii siten, että peruskoulun tai toisen asteen opettaja täyttää verkkolomakkeen, jolla toivoo tutkijaa vierailemaan oppitunnillaan ja kertomaan tietyistä aiheista. Koordinaattori Krappala katsoo, löytyisikö tutkijapoolista opettajan toiveita vastaava tutkija ja ottaa yhteyttä häneen. Mikäli tutkija vastaa myöntävästi, koordinaattori esittelee opettajan ja tutkijan toisilleen ja he sopivat etävierailun käytännöistä.
Esittelyn myötä hamkilaiset kiinnostuivat Tutkija tavattavissa -palvelusta. Tutkijapooliin on sitten syyskuisen seminaarin ilmoittautunut 12 hamkilaista tutkijaa, jotka ovat tähän mennessä ehtineet toteuttaa yhteensä yhdeksän etävierailua.
Palvelussa on huomattavasti vähemmän ammattikorkeakouluissa työskenteleviä tutkijoita kuin yliopistokollegoitaan. Vaikka ensimmäiset ammattikorkeakoulut ovat jo kolmekymppisiä, toimintamme – ja erityisesti tutkimustoimintamme – tunnettuudessa on yhä parantamisen varaa.
Oppilaitosvierailuilla tutkijat edustavat paitsi itseään ja tutkimusalaansa myös omaa organisaatiotaan. Vierailut ovatkin aina mahdollisuus tehdä omaa työnantajaa tunnetuksi. Moni hämmästyy kuullessaan, että meillä Hämeen ammattikorkeakoulussakin työskentelee satakunta tohtorin- tai lisensiaatintutkinnon suorittanutta asiantuntijaa.
Tooga-asuisia abeja ja toteutumattomia haaveita
Olen itse tehnyt tähän mennessä neljä lukiovierailua Tutkija tavattavissa -palvelun kautta. Viimeksi näin ruudullani tooga-asuisia abeja viimeisenä koulupäivänään. Tuntui juhlalliselta saada olla mukana heidän koulutaipaleensa päätöshetkissä.
Nuorille puhuminen jännittää aina. Saanko herätettyä heidän huomionsa? Enhän yritä liikaa? En kai kuulosta ihan boomerilta? Oman tutkimusaiheen kiteyttäminen nuoria kiinnostavaksi sisällöksi on hyvää harjoitusta itse kullekin tutkijalle, ja esiintymistaidon harjaannuttamiseen teiniyleisö on erinomainen sparraaja.
Opettajat keräävät opiskelijoilta etukäteen kysymyksiä, joihin tutkijan toivotaan vastaavan. Kuten Tutkija tavattavissa -palvelun ohjeissakin kerrotaan, opiskelijat ovat usein lopulta kiinnostuneempia tutkijasta ihmisenä kuin asiasisällöstä. Kannattaakin olla valmis antamaan hieman myös itsestään.
Viimeisimmän vierailuni lopussa yksi abi kysyi, onko minulla vielä toteutumattomia unelmia. Siinäpä ihana kysymys, jota pyörittelen yhä päässäni.
Kirjoittaja
Maria Lassila-Merisalo on tutkijayliopettaja HAMK Edu –tutkimusyksikössä ja sopinut jo seuraavan lukiovierailunsa.
