Kosmetiikkatuotteiden ekologinen jalanjälki on suuri, ja vastuullisuusajattelu kosmetiikka-alan yrityksissä on saanut huomiota aikaisempaa enemmän. Eläinkokeista luopuminen osoittaa, että alalla on halua toimia luontoa ja ympäristöä kunnioittavasti. Kosmeettisten tuotteiden vastuullisuutta määrittäessä on huomioitava tuotteen koko elinkaaren vaikutukset. Kosmetiikassa käytettävien raaka-aineiden valmistuksesta ja käyttämisestä voi aiheutua merkittäviä negatiivisia vaikutuksia ympäristölle ja myös riskejä ihmisten hyvinvoinnille. Globaali talous tekee asiasta vielä monimutkaisemman: pahimmillaan jonkin hyvinvointia edistävän raaka-aineen tuotanto hyödyttää kuluttajia ja yrityksiä kehittyneissä maissa, mutta vahingoittaa ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia raaka-aineen tuotantomaassa.
Kosmetiikassa käytettävät raaka-aineet muodostavat yhden mutta tärkeän osan kosmeettisten aineiden tuotannon ympäristöjalanjäljestä. Raaka-aineita tuotetaan monilla eri tavoin, ja niiden ympäristövaikutuksia on lähes mahdoton vertailla. Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa käytetyt raaka-aineet ovat mahdollisimman vähän haitallisia sekä ihmisille että ympäristölle. Luonnonkosmetiikan käytön katsotaan lisäävän globaalisti sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia, sillä siinä käytettävien raaka-aineiden, kuten erilaisten öljyjen ja väriaineiden tulee olla peräisin luonnosta.
Kerrosviljelyllä tehokkuutta tuotantoon
Monien kosmetiikassa käytettävien kasviperäisten raaka-aineiden tuotanto aiheuttaa kuitenkin vakavia ympäristövaikutuksia alkuperämaassaan. Kun raaka-aineeksi tarvittavaa kasvia kerätään suoraan luonnosta tai viljellään kosmetiikan raaka-aineeksi, lisääntyy riski siitä, että ekosysteemi vaurioituu ja viljely ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Kerrosviljely on yksi ratkaisu kestävämpään raaka-aineiden tuotantoon. Viljely suljetussa järjestelmässä ei ole riippuvainen maan laadusta, rajallisista vesivaroista tai auringonvalosta.
Kerrosviljelyssä voidaan kasvattaa kasveja ympäri vuoden pienemmällä vesi- ja ravinnemäärällä ja silti sadontuotto on moninkertainen verrattuna avomaalla tapahtuvaan viljelyyn., Tällöin myöskään sadon määrä ja laatu eivät ole riippuvaisia ulkoisten olosuhteiden vaihtelusta. Kasvutekijöiden, kuten valotuksen ja lämpötilan, tarkka säätäminen mahdollistaa sen, että tuote on tasalaatuista ja halutun ainesosan määrä on vakio. Myös erilaisia sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, sillä jossain toisessa prosessissa ylijäänyt materiaali voi vielä sisältää ainesosia, jotka olisivat käyttökelpoisia kosmeettisten aineiden valmistuksessa.
Kohti kestävämpää huomista
HAMK Bio -tutkimusyksikkö selvittää yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston farmasian laitoksen kanssa kotimaisten bioraaka-aineiden käyttöä terveys- ja hyvinvointituotteissa (FarKos-hanke). Hankkeen aikana tutkitaan mm. uusien kasvien viljelymahdollisuuksia. Elokuussa alkaneessa kasvatuskokeessa viljellään Etelä-Amerikasta peräisin olevaa, siellä rohdoskasvina hyvin tunnettua parakrassia (Acmella oleracea). Parakrassin sisältämää spilantolia käytetään sekä kosmetiikka- että lääketeollisuudessa. Parakrassia on kasvatettu jo aiemmin Lepaan kerrosviljelykontissa vuonna 2021 valmistuneessa opinnäytetyössä. Uudella viljelykokeella on tarkoitus kerätä lisää tietoa sen viljelystä ja viljelyolosuhteiden vaikutuksista bioaktiivisten aineiden määrään.
Kirjoittajat
Maarit Julkunen, HAMK Bio -tutkimusyksikkö
Salla Leppäkoski, HAMK Bio -tutkimusyksikkö
