Elämme parhaillaan historiallista vuotta, jonka aikana toteutui suuri sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen rakenneuudistus. Uudistuksen mukaiset hyvinvointialueet ovat toimineet vuoden alusta alkaen, ja palveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Uudistuksen päämäärät ja toiminnan käynnistymiseen liittyvät resurssikysymykset ovat olleet julkisuudessa esillä laajasti. Koulutuksen näkökulmasta erityisen kiinnostava kysymys tässä muutoksessa on: mitä se edellyttää tulevien ammattilaisten osaamiselta?
Mikä meidän osaamistamme yhdistää?
Alojen yhdistäminen ja yhteistyön kehittäminen käyttäjien tarpeita vastaavaksi edellyttää vuoropuhelua toimijoiden välillä. Toimintaympäristön muutoksen edellyttämiä osaamistarpeita on selvitetty useissa hankkeissa ja tutkimuksissa, kuten COPE– ja SOTETIE-hankkeissa. Yhteistä hankkeiden tuloksille on, että osaamisen ytimenä säilyy ammattikohtainen substanssiosaaminen. Sote-ammatteja yhdistää vahvasti yhteinen arvopohja ja humanistinen ihmiskuva. Kaikkia sote-ammattilaisia koskettaa yhteisinä osaamistarpeina asiakastyöosaaminen, palvelunkehittämisosaamisen, työntekijyyden sekä yhteistoiminnan muutososaaminen. (Arell-Sundberg ym., 2021; Kangasniemi ym., 2018)
Sote-ammattilaisten osaamisen kehittymisen suuret askeleet
Ydinosaamisen päivittämisen rinnalla korostuu yhteiskunnan ja globaalien muutosten myötä myös tarve vahvistaa sote-ammattilaisten vaikuttavuus-, laatu-, ympäristö- ja kustannustietoisuutta. Kangasniemen ja kumppaneiden raportissa tuodaan esille, että muuttuneeseen palvelurakenteeseen tarvitaan jaettua, integroitua, rajatyöosaamista sekä työntekijyysosaamista. Integroiva osaaminen viittaa aiempaa tiiviimpään toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja yhteisvastuulliseen vastuujakamiseen mm. ikääntyvien hoitopalveluissa. Tällöin eri toimijoiden on tärkeä tuntea eri ammattiryhmien tehtäviä sekä osaamisalueita. Sote-rajat ylittäviä asiakkuuksia ovat mm. ikääntyneet, lapsiperheet ja maahanmuuttajat. (Kangasniemi ym. 2018, ss. 62–74). Sosiaali- ja terveysalan yksikössämme näitä seikkoja on huomioitu esimerkiksi lisäämällä opetussuunnitelmaan kestävän kehityksen tavoitteita ja sisältöjä. Ylialaisen yhteistyön käynnistämiseksi järjestimme syksyllä 2023 Hämeen ammattikorkeakoulussa päiväopinnoissa aloittaneille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille yhteistyöpäivän, jossa sote-ammattilaiset ja asiantuntijat kuvasivat yhteisen työskentelyn etuja asiakkaille. Asiantuntijoiksi kutsuimme toimijoita, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveysalan rajapinnassa esimerkiksi ikääntyvien tai vammaistyön parissa.
Sote-opiskelijoiden ihmisen kokoiset ensiaskeleet yhteistyötä kohden
Erilaisissa suosituksissa tuodaan esille, että tutkintokoulutuksessa substanssiosaamisen rinnalla tulee varmistaa perustiedot geneerisestä sote-osaamisesta. Tämä yhteistyö voi ilmetä esimerkiksi tarjoamalla koulutusta, johon osallistuu sekä tutkintoa opiskelevia että työelämässä olevia sote-ammattilaisia. (Arell-Sundberg ym., 2021; Kangasniemi ym., 2018, ss. 75–77) Juuri opintonsa aloittaneiden kohdalla päämääränä oli käynnistää henkilökohtainen ja yhteinen reflektointi tulevaisuuden osaamistarpeista. Alustusten ja dialogisten puheenvuorojen pohjalta opiskelijat tarkastelivat yhteistyöosaamista yksilöreflektiotehtävän ja ryhmäkeskustelun avulla. Ryhmäkeskustelun teemana oli väljästi pohtia, mitä sujuva sote-yhteistyö edellyttää.
Opiskelijat tiivistivät sote-osaamiseen liittyvän oppimisen ja sen herättämät ajatukset Mentimeter-sanapilveen. Vastauksia saatiin 465, ja niistä nousi esille tärkeitä asioita. Sote-yhteistyö pohjautuu vastausten perusteella eettisyyteen, luottamukseen sekä arvostamiseen. Asiakkaan tilanteen edistäminen on keskiössä. Tämä edellyttää palveluiden sekä palvelujärjestelmien tuntemista ja hierarkisten rakenteiden purkamista. Opiskelijat kuvaavat osaamiseen kuuluviksi elementeiksi mm. myötätunnon ja yhteisöllisyyden.
Osaamisessa on tärkeää toimijoiden yhteistyötaidot kuten kyky kuunnella, kuulla ja oppia toisilta sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus. Opetuksen edetessä otetaan seuraavat askeleet kohti monialaista yhteistyötä ja sen edellyttämää osaamista.
Kirjoittajat
Kaisa Seppälä, hoitotyön lehtori, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Tuomas Tamminen, sosiaalialan lehtori, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Lähteet
Arell-Sundberg, M., Holvikivi, j., Laanterä, S., Ritsilä, J.m Säilä, T. & Tikkanen, P. (2021). SOTETIE – Sote-alan ammattilateisten jatkuvan oppimisen tiekartta: Osa 1 Yhteiset osaamiset. Savonia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021113057997
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Walden, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 38/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7
