”Miksi sinä pyssyistä ja autoista olet kiinnostunut, sinähän olet tyttö”, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) koordinoiman AgrGROW–hankkeen malawilainen koordinaattori kertoo poikien kysyvän sisarentyttäreltään, joka oli kiinnostunut ”poikien jutuista”. Itse hän kertoo pysähtyneensä kadulla kysymään selitystä, kun näki kadulla nuoren miehen kantavan selässään vauvaa. Meille tuon tavallisen, mutta Afrikassa hyvin erikoisen tilanteen selitys oli, että lapsen äiti opiskelee sairaanhoitajaksi, on nyt tentissä ja isä huolehtii vauvasta. Naisten ja tyttöjen asemaan liittyy paljon yhteiskunnassa tiukassa olevia käsityksiä siitä, mikä on oikein ja sopivaa. Yliopistojen maatalousyrittäjyyttä kehittävässä, HAMKin koordinoimassa Erasmus+-kapasiteetin kehittämishankkeessa naisten huomioiminen hankkeen sisällöissä ja toiminnoissa on keskiössä.
Afrikan maataloudessa naisilla on valtava rooli: työvoimasta 60–80 prosenttia on naisia. Maanviljelijäksi mielletään kuitenkin useimmiten mies. Käsitykset miesten ja naisten tekemisestä ovat rakentuneet vähitellen, ja näiden muuttaminen vaatii tietoista tekemistä. Käsitystä sukupuolien rooleista muokkaavat tai edelleen vahvistava monet asiat. Suomessakin on keskustelu työnimikkeistä, kuten palomies, lakimies tai emäntä. Valokuvat, vaikkapa oppikirjoissa tai mediassa, ovat vahvoja viestin välittäjiä. Perinteinen kuvasto on sitä, että naisilla on hoivaajan rooli, mies liitetään koneisiin ja teknisiin asioihin.
Afrikassa yliopistojen maataloustiedekunnissa on naisia varsin vähän. AgrGROW-hankkeen ugandalaisessa Makareren partneriyliopistossa nimitettiin vuonna 2022 ensimmäistä kertaa yliopiston 100-vuotisessa historiassa nainen maataloustiedekunnan johtajaksi. Makareressa maataloustiedekunnassa työskentelevistä tohtoreista viidennes on naisia. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kandidaatin tutkinnoista suorittaneista puolet on naisia, mutta maisteriopintojen vaiheessa määrä vähenee ja tohtorintutkinnon suorittaneista enää vajaa kolmannes on naisia. Naisten vähyyttä selittävät osaltaan odotukset, jotka liittyvät naisten rooliin kotona. Monet kehitysrahoittajat yrittävät korjata tilannetta asettamalla tiukkoja naisia suosivia kiintiöitä opintoja rahoittaviin apurahoihin. Mastercardin säätiön valtavassa maatalouskoulutusta tukevassa TAGDev2.0-hankkeessa 1.2 miljoonasta hyödynsaajasta yli 800 000:n odotetaan olevan naisia.
HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-hankkeiden yhteistyökumppaneissa joissakin naisia on niin vähän, että heitä ei millään tahdo löytyä mukaan hanketiimeihin. Systemaattinen naisten mukaan ottaminen on ensimmäinen askel siinä, että huomioimme sukupuolet tasavertaisesti. Työpajamatkoille osallistumiseen paikat kiintiöidään sukupuolen mukaan, sillä muuten naisia ei mukaan pääse. Naisten osallistumisesta on AgrGROW-hankkeessakin jouduttu keskustelemaan, ja olemme ohjanneet tekemään valintoja naisia suosivasti.
AgrGROW-hankkeen nuorisopaneeli koostuu puoliksi mies- ja naisopiskelijoista. Nais- ja miesopiskelijoiden välillä on iso ero siinä, kuinka he tuovat itseään esille. Keskustelussa nuoret miehet ovat valmiita ottamaan tilaa, esittämään mielipiteitään, he puhuvat paljon kuuluvammalla äänellä kuin nuoret naiset ja ovat valmiita ottamaan johtajuutta. Samaa tapahtuu luokissa. Jos opettajat eivät tietoisesti huolehdi, että tiimejä pääsevät vetämään ja ryhmän tuotoksia esittelemään myös naisopiskeijat tai että naiset pääsevät esittämään mielipiteensä, he jäävät helposti varjoon. Hankkeessa koulutamme opettajia huomioimaan ja huolehtimaan tasavertaisista mahdollisuuksia kaikille.
Sukupuolten erilaiset tarpeet ovat läsnä ihan kaikessa elämässä ja toiminnassamme. Nopeasti voisi ajatella, että vaikkapa kasvinjalostus on sukupuolineutraalia. Ugandan kansallisella kasvintuotannon tutkimusasemalla paljastui, että näin ei ole. Maniokin eli kassavan jalostusprojekti oli aloitettu sillä, että kyseltiin miehiltä ja naisilta siitä, mitä he arvostavat kassavassa. Miehet halusivat isoja mukuloita, joilla on hyvä myyntiarvo, ja naiset, perheiden ruokahuollosta vastaavina, taas arvostivat makua.
Toinen puoli tasavertaisuuden ja yhdenmukaisten mahdollisuuksien edistämistä on se, että epäkohdista ja väärinkäytöksistä uskalletaan puhua. Turvallisen tilan luominen ja turvalliseksi koettujen kanavien luominen on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijat saattavat pelätä leimautumista tai sitä, että heidän opintonsa vaikeutuvat, jos he ottavat asiat julkisesti esille.
Erityistä huolellisuutta ja turvallisuuden tunnetta vaativat seksuaaliseen häirintään tai väkivaltaan liittyvät tilanteet. Näitä on yliopistoissa tuskallisen paljon, ja suurin osa tapauksista jää ilmoittamatta. Samainen hankekoordinaattori, joka kertoi teknisistä asioista kiinnostuneen sukulaistytön kohtaamista ennakkoluuloista, vastaa yliopistossaan tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Vaikka yliopistoilla on selkeät ohjeet, kuinka väärintekijät erotetaan määräaikaisesti tai kokonaan, ongelma on saada naisopiskelijat puhumaan.
Tasavertaisuuden ja yhdenmukaisten resurssien tarjoaminen vaatii tietoista pysähtymistä ja toimintaa. Osaksi AgrGROW-hankkeen laatuprosessia olemme laatineet erillisen suunnitelman, jonka avulla pyrimme vahvistamaan naisten osallistumista hankkeeseen. Hankkeen työpajassa Bugeman yliopistossa Ugandassa puhuimme ja pohdimme omaa toimintaamme, kuten sitä, että huomioimmeko tarpeeksi ja oikealla tavalla sukupuolet. Tämän asia kokonaisuuden käsittely nousi monen palautteessa työpajan parhaaksi anniksi. Ehkä tämä kertoo siitä, että juuri pysähtyminen ja asiasta puhuminen avasi silmiä ja mieltä ja auttaa toimimaan tietoisemmin ja sukupuolia kunnioittavasti.
Kirjoittaja
Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä
Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.
