”Maapallon pinta-alasta kolmannes on metsää. Maailman väestöstä neljännes on suoraan riippuvaisia metsän tuomasta elannosta. Jotta me pystymme huolehtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja turvata ihmisille elannon, tarvitsemme siihen molempia sukupuolia”, aloittaa Sambia ympäristön ja vihreän energian ministeri Mike E. Mposha puheenvuoronsa Sambian metsäoppilaitoksella (ZFC) työpajassa, jossa pohditaan naisten asemaa metsätaloudessa.
”Meidät ohjataan toimistotöihin, meidän ei anneta tehdä niitä ammattilaisten töitä, joita koulussa olemme opetelleen”, valittavat useat seminaariin osallistuneet naisopiskelijat.
Hämeen ammattikorkeakoulun Zambia 21st century forest -hankkeen yhteistyökoululla, Sambian metsäoppilaitoksessa, on tehty järjestelmällistä työtä naisopiskelijoiden eteen. Syyskuussa valmistuneista metsäosaajista 40 prosenttia oli nuoria naisia. Naisopiskelijoiden määrä vaihtelee, mutta tavoitteena on tilanne, jossa puolet opiskelijoista on naisia ja puolet miehiä. Naisopiskelijat kokevat saaneensa koulussa tasavertaiset mahdollisuudet miesopiskelijoiden rinnalla opetella ja oppia metsätaloudesta ja niihin liittyvistä töistä.
Työpajan järjestää Suomen suurlähetystö Sambiassa. Suurlähettiläs Saana Halinen on toinen Sambiassa toimivista EU:n sukupuolten välisen tasa-arvon lähettiläistä. Seminaari saa Sambian mediassa suurta huomiota, keskustelua seurasivat kaikki Sambian suurimmat TV-kanavat.
Kun kysytään, miksi naisten asema metsätaloudessa ei ole tasavertainen, ministeri vastaa, että perinteisesti metsätalous on nähty miehisenä toimialana. Hän kertaa, että oikeastaan naisten erilainen asema ammattilaisina juontuu kasvatuksesta kodeissa. ”Tytöt aloittavat päivän hakemalla vettä, yleensä 2–3 kilometrin päästä. Sen jälkeen he valmistavat itsensä kouluun ja kävelevät sinne yleensä useita kilometrejä. Pojat vain valmistavat itsensä kouluun. Koulupäivän jälkeen tytöt tekevät kotitaloustöitä, mutta pojat pelaavat jalkapalloa.” Tätä me myös todistamme auton ikkunoista, kun liikumme paikasta toiseen. Tien varressa on pelikenttiä, joissa nuoret juoksevat vimmatusti pallon perässä. Nuo pelaajat ovat poikkeuksetta poikia.
Perinteiset asenteet hallitsevat myös työelämää. Naisten tehtävä on huolehtia kevyiksi mutta myös vähempi arvoisiksi katsotuista toimistotehtävistä. Metsäoppilaitoksen tytöt kertovat tilanteista, joissa heidät on lähetty pois, kun heidän ei esimerkiksi uskota pystyvän tekemään sahoilla tehtäviä, jotka nähdään miehisinä.
Ratkaisuksi ministeri näkee vahvan politiikan tekemisen naisten aseman edistämiseksi. Naisten rooli metsätaloudessa on niin vahva, että tilanteessa, jossa metsätalous perustuu vain toisen sukupuolen osallistumiseen, ei voi olla kestävää. Naisilla on tärkeä rooli maaseudun elinvoimaisuudessa, ja elinvoimaisuutta voidaan lisätä parantamalla naisten mahdollisuuksia osallistua. ”Tästä emme ole puhuneet tai tehneet tarpeeksi tämän eteen”, toteaa ministeri.
Suurlähettiläs Halinen painottaa Suomen tilannetta, jossa molemmat sukupuolet yhdessä ovat antaneet panoksensa suomalaiselle menestystarinalle. Sambian hallitus voi ja haluaa avata ohjelmia, joissa naisten asemaa metsätaloudessa edistetään. Ministeri kertoo hallituksen toimista, kuten esimerkiksi johtavien alueellisten metsäviranomaisten nimityksistä. ”Meillä on kymmenen metsähallintoaluetta, ja minä olen pitänyt huolen, että viiteen niistä on nimitetty nainen johtavaksi metsäviranomaiseksi.”
Metsäoppilaitoksella tärkeä asia naisopiskelijoiden saamiseksi olivat tyttöjen asuntolat. Paikallisessa kulttuurissa nais- ja miesopiskelijat eivät voi olla samassa asuntolarakennuksessa. Suomi ja Tanska ovat aikanaan rakennuttaneet metsäoppilaitokselle tyttöjen asuntolat. Metsäoppilaitoksessa naisten aseman edistäminen on kaikkineen otettu koululla vakavasti. Esimerkiksi opintomatkalle Suomeen valittiin tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Tämä mahdollisti nuoren naisopettajan osallistumisen, jolle matka oli huima kokemus ja nuoria naisia rohkaiseva esimerkki. ”Olen pystynyt käyttämään oppimaani opetuksessa ja rohkaisemaan naisopiskelijoita,” kertoo opiskelija Kasamba.
Muutosta on haettava monelta rintamalta. ”Meidän on puhuttava myös metsäteollisuuden kanssa”, muistuttaa ministeri. Perinteiset asenteet on muutettava koko metsän arvoketjussa. Hän lupaa hallitukselta aloitteita, jotka parantavat tasapuolisesti tai tilanteen vaatiessa erityisesti naismetsäosaajien asemaa.
”Metsäsektorille lähteminen vaatii intohimoa ja sitoutumista. Mutta metsäsektorilla tarvitaan naisia”, sanovat naisopiskelijat kysyttäessä, miten rohkaista naisia alalle. Tilaisuudessa puhuvat nuoret naiset ovat oivallisia esimerkkejä vahvoista, osaamisestaan tietoisista naisista. Paikallisessa hierarkkisessa kulttuurissa puhuminen ministerin ja TV kanavien edessä on yleensä varattu miehille, eikätilanneole mitenkään helppo tavallisille kansalaisille. Nämä nuoret naiset puhuvat pää pystyssä siitä mitä he ovat kohdanneet, miksi he haluavat toimia metsä- ja ympäristöasioissa ja siitä, että he luottavat osaamiseensa. Näiden naisosaajien kouluttamisessa metsäoppilaitos on tehnyt erinomaista työtä.
Kirjoittaja
Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä
Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.
