Sambiassa 12 tunnin päivittäiset sähkönjakelun jatkot lyhennettiin kahdeksan tunnin katkoksi tammikuun loppupuolella. Koko eteläistä Afrikkaa koetteleva pula sähköstä on jatkunut pitkään, ja pulan odotetaan edelleen jatkuvan.
Sambian sähköstä tuotetaan suuri osa vesivoimalla. Jo parin vuoden ajan sateet ovat olleet vähäisiä, eikä vesivoimaa pystytä tuottamaan tarpeeksi. Karuba-järvellä, joka on Afrikan suurin tekojärvi ja hyvin merkittävä sähköntuottaja, vedenpinta on ennätyksellisen alhaalla jo pari vuotta jatkuneiden hyvin niukkojen sateiden takia.
Nyt sähkökatkoksia on vuorokaudessa kaksi neljän tunnin katkosta aikaisemman kahden kuuden tunnin katkosten sijasta. Euroopassa pelkäämme energiapulan ja energian hinnan vaikutusta talouteen. Sambiassa sähköpulan vaikutus on todellisuutta. Sambian kwatchan arvo suhteessa dollariin ja euroon on viimesyksyisestä pudonnut valtavasti. Lokakuussa vielä noin 15 kwatchalla sai dollarin, nyt tarvitaan noin 19 kwatchaa.
Sähköpula vaivaa koko eteläistä Afrikkaa; Sambian lisäksi Namibiaa, Zimbabwea ja Etelä-Afrikkaa. Uutislähetyksissä ihmetellään eteläafrikkalaisia pimentyneitä kaupunkeja. Kehitysmaiden isotkin kaupungit ovat ilmasta katsoen varsin pimeitä. Etelä-Afrikka on kehittynyt maa, jossa pitkään jo ollut ollut kaupungeissa yöaikaan valoja, nyt ei ole enää. Verkkokokouksissa, kun joku tipahtaa linjoilta, epäillään heti sähkökatkosta. Zimbabwelainen taksikuskini taas nauroi hyvää onneaan, koska hänen vuokra-asuntonsa maan pääkaupungissa Hararessa oli samassa sähkölinjassa kuin presidentin asunto. Tässä linjassa sähkö virtasi ilman katkoksia.
Huonon vesitilanteen vuoksi Sambian sähkötuottokyky on liki puoliintunut. Tuotantokapasiteettia on olemassa, tosin niiden ylläpidon laadusta esitetään kritiikkiä, mutta normaalitilanteessa sähköä on riittänyt vientiin naapurimaihin. Taksikuskibarometri tosin kertoo, että sähköstä ei voi olla pulaa. Sateet ovat jatkuneet jo kuukausia, joten sähköä on pakko olla tarjolla. Barometri kertoo, että valtionhallinnon palkkojen maksamiseksi sähkö myydään naapurimaihin.
Sambiassa vain kolmanneksella kansalaisista on turvattu sähkösaanti. Ero kaupunkien ja maaseudun välillä on valtava, maaseudulla vain reilut 10 % on turvatun energiahuollon piirissä.
Käytännössä sähköenergiaa yritetään korvata muilla energialähteillä. Sähköpula heijastuu erityisen nopeasti ja vahvasti puupohjaisen energian käyttöön. Puuta poltetaan suoraan, ja puusta valmistetaan puuhiiltä. Tätä energiaa käytetään ruuan valmistamiseen. Kehitysmaissa noin 80 % puusta päätyy energiakäyttöön. Puuhiilen polttaminen on kielletty useissa maissa, mutta käytännössä puuhiiltä tuotetaan ja kaupataan, koska vaihtoehtoisia energioita ei ole tarjolla. Lusakan slummeissa puuhiiltä on kaupan tienvarsilla isoissa säkeissä.
HAMK on mukana Z4ABC-hankkeessa Sambiassa. Hankkeen koordinaattorin, CIFOR/ICRAFin toimisto on Lusakassa varakkaassa kaupunginosassa, jossa on paljon kansainvälisten järjestöjen toimistoja ja suurlähetystöjä. Hamkilaisten käyttämän hotellin kulmalle tienvarteen oli tammikuussa ilmeisesti juuri sähköpulan seurauksena ilmestynyt isot kasat myytävää polttopuuta.
Energiapula kääntää laajemminkin katseet vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Tarve vaihtoehtoisiin ratkaisuihin on Sambiassa tiedostettu, ja nykyisessä hallituksessa on erityinen ministeri vihreälle taloudelle ja ympäristölle. Energialähteistä Sambia on kääntänyt katseensa aurinkoenergiaan ja geotermiseen energiaan. Poissuljettuja eivät ole myöskään tuuli ja tai veteen perustuvan sähköntuotannon lisääminen. Nykyisestä energiantuotannosta 85 % perustuu vesivoimaan. Maassa on kunnianhimoinen ohjelma aurinkovoiman lisäämiseksi. Toistaiseksi aurinkoenergian merkitys on pieni, vaikka keskimäärin aurinko on ylhäällä 11 tuntia vuorokaudessa, eli tuotantopotentiaalia kyllä olisi. Aurinkovoiman lisääntyminen näkyy myös tavallisten ihmisten arjessa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Katolla ja pihoilla näkyy lisääntyvässä määrin pieniä aurinkopaneeleita, jotka yleensä näytetään käytettävän kännyköiden lataamiseen.
Ainakin maaseudulla biojätteisiin pohjaava energia voisi olla osa ratkaisua. Maa- ja karjatalous tuottavat biojätettä, josta voidaan tuottaa sähköä tai kaasua. Biokaasu on kuitenkin ainakin toistaiseksi varsin tuntematon Sambiassa. Hankkeiden esittelemät karjanlantaa kaasuttavat biokaasulaitteet vaikuttavat paikallisista kalliilta, mutta toki käytössä erinomaisilta, jos joku sellaisen onnistuu saamaan. FAO arvioi, että biokaasulla voitaisiin tuottaa 14 % maan tarvitsemasta puhtaasta ruuanvalmistusenergiasta.
Ajansäästö, joka tulee kotipihassa tuotetusta bioenergiasta verrattuna siihen, että puuta joudutaan keräämään ja kantamaan kaukaa tai että poltetaan puuhiiltä, on merkittävä. Vapautunutta aikaa voi käyttää yritystoiminnan kehittämiseen, tai ihan siihen, että vapaata aikaa on enemmän ja kuluttavaa fyysistä työtä vähemmän.
Energian puute on yksi keskeisimmistä kehitystä hidastavista tekijöistä. Tuotteiden ja palvelujen valmistaminen ja jakelu vaatii energiaa, terveys ja koulutus ovat sidoksissa energiaan samoin kuin puhdas vesi ja ihmisten välinen tiedonvaihto. Z4ABC-hankkeessa HAMK on mukana etsimässä ratkaisuja luonnonsuojelualueiden suojavyöhykkeiden elinkeinotoiminnan kehittämiseksi. Energiaratkaisut voisivat olla osa tätä pakettia.
Kirjoittaja
Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä
Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.
