Globalisoituneessa maailmassa käy yhä ilmeisemmäksi, että niin kohtaamamme haasteet, mahdollisuudet kuin kehityskulutkin ovat kansainvälisiä. Sen vuoksi niihin on myös tartuttava: maailman viheliäisiä ongelmia (https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/viheliainen-ongelma/) ei ratkaista yksin vaan yhdessä yli valtioiden ja ammattialojen rajojen. HAMK on osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen seitsemän yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua kuudesta eri maasta. RUN-EU:n (The Regional University Network – European University) korkeakoulut muodostavat yhdessä alueellisten korkeakoulujen allianssin, jonka tavoitteena on varmistaa taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä kehitys korkeakoulujen toiminta-alueilla ja sidosryhmien keskuudessa. Verkosto tarjoaa HAMKille entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa koulutusta ja tutkimusta, joka kykenee vastaamaan globaaleihin tarpeisiin.
Yksi viheliäisistä ongelmista on hoiva-alan kriisi. Suuressa roolissa on akutisoitunut hoitajapula, jonka vuoksi terveydenhuollon toimintoja ajetaan alas ja lapsia lennätetään Suomesta Tanskaan asti sydänleikkauksiin, koska jatkohoitopaikkoja ei pysty tarjoamaan puuttuvan hoitohenkilöstön vuoksi. Kriisi ei rajoitu vain Suomen rajojen sisäpuolelle, vaan työvoimapula koskettaa länsimaita laajasti.
Sairaanhoitajakoulutukseen tällä hetkellä kohdistuvat paineet ovat siten valtavat. Alan vetovoimaa ovat heikentäneet viime vuosina merkittävästi koronapandemia sekä työtaistelut, ja niiden myötä rakentunut ammatin julkisuuskuva. Tarve työvoimalle puolestaan kasvaa eläkepoistuman sekä väestön ikääntymisen myötä. Aloituspaikkoja lisätään korkeakouluissa, mutta rahoitus ei kasva samassa suhteessa, ja alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrä on laskenut radikaalisti. Tiivistettynä ammattikorkeakoulujen tulisi tuottaa entistä enemmän entistä osaavampia ammattilaisia entistä kustannustehokkaammin. Koulutusta on uudistettava voimakkaasti, jotta on mahdollista vastata yhteiskunnan odotuksiin ja tarpeisiin.
Yksi RUN-Eurooppayliopiston kumppanikorkeakouluistamme on itävaltalainen FHV Voralberg University of Applied Sciences. Vierailulla FHV Voralbergin sosiaali- ja terveysalan yksikössä keskustelut liikkuivat sairaanhoitajakoulutuksen ydinkysymysten ympärillä: mitä on sairaanhoitajuus nyt ja tulevaisuudessa, millaista osaamista sairaanhoitajien koulutuksen tulee rakentaa ja miten sitä voidaan parhaalla tavalla opiskelijoille tuottaa. Alan kehityskulku ja haasteet, mutta myös mahdollisuudet, näyttäytyvät yllättävänkin samankaltaisina, vaikka terveydenhuollon järjestelmät ovat erilaisia. Myös Itävallassa työvoimapula on akuutti eikä ratkaisua ole vielä löydetty.
Koulutuksen kehittämisestä löytyy paljon samankaltaisuutta, vaikka FHV Voralbergissa sairaanhoitajakoulutus on vielä nuori (käynnistynyt vuonna 2018). Opetussuunnitelmaa ollaan vasta viemässä hamkilaisen osaamisperustaisen ilmiöpohjaisen moduulirakenteen suuntaan, mutta toteutustason kehittäminen pyörii samankaltaisten asioiden ympärillä kuin meillä. Ensi syksynä Voralbergissa käynnistyy pääasiassa itsenäiseen verkko-opiskeluun pohjautuva sairaanhoitajakoulutus: ajatus on hyvin samankaltainen meillä rakennettavaan ns. 24/7-malliin, joka perustuu pääasiallisesti verkkopohjaiseen itsenäiseen opiskeluun ajasta ja paikasta riippumatta, ja kampuksella toteutetaan vain välttämättömät opinnot. Tämä opiskelutapa palvelee niitä, joilla on lähtökohtaisesti hyvät opiskeluvalmiudet ja ehkä jo osaamistakin alalta. Samaan aikaan se kasvattaa muun muassa digitaalisia valmiuksia ja itseohjautuvuutta työelämää varten. Toisaalta itsenäinen verkko-opiskelu myös vapauttaa opettajien työaikaa niiden opiskelijoiden tukemiseen, ohjaamiseen ja valmentamiseen, jotka sitä enemmän tarvitsevat.
FHV Voralbergissa on kehitetty ja tutkittu myös laajennetun todellisuuden hyödyntämistä sairaanhoitajakoulutuksessa. Tämä on mielenkiintoinen teema, jonka ympärille myös HAMKissa ollaan rakentamassa tki-yhteistyötä SMART- ja EDU-tutkimusyksiköiden kanssa. Laajennettu todellisuus tuo uusia mahdollisuuksia koulutukseen ja etenkin sairaanhoitajakoulutuksessa on helppoa nähdä sille monia soveltamisen kohteita: se tuo tarjolle jälleen yhden uuden tavan huomioida erilaisia oppijoita sekä toisaalta keinon tarjota lisäharjoitusta erilaisissa ammatin käytännöissä sitä tarvitseville ilman, että se sitoo opettajaa ajassa ja paikassa.
Pyörää ei kannata keksiä joka paikassa uudelleen, vaan kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa osaamisen rakentamisen entistä korkeammalle tasolle yhdessä. Voimme oppia toisiltamme, jakaa parhaita käytäntöjä ja ajatuksia – sekä epäonnistumisia, joita välttämättä uutta kokeillessa ja rakentaessa kohdataan. Tuomalla asiat yhteiselle eurooppalaiselle työpöydälle rakennamme maailmalle kestävää tulevaisuutta.
Kirjoittaja
Anna Olkinuora, johtaja, hyvinvointiosaamisen yksikkö
