Robo Hoiva – robotiikan kokeiluja Riihikodissa

Iäkkäiden ihmisten arkeen tarvitaan lisää voimavaroja sekä uusia ideoita hoivan ja hoidon toteuttamiseen ja arjen monipuolistamiseen. Riihimäellä lähdettiin ratkaisemaan kysymystä hoivarobotiikan mahdollisuuksien avulla.  

Robo Hoiva -hankkeessa mahdollistimme ihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa erilaisten robotiikan ratkaisujen kokeilemisen. On tärkeää, että jokainen iäkäs ympärivuorokautisessa hoivassa saa elää mielekästä arkea. Hanke toteutettiin pääosin Riihimäellä palvelutalo Riihikodissa sekä muissa julkisissa toimintaympäristöissä ja hoiva-alan yrityksissä. 

Tavoitteemme oli kokeilla hoivarobotiikkaa niin, että hoivahenkilöstö voisi keskittyä ydintehtäväänsä robotiikan toteuttaessa muita, robotiikalle soveltuvia tehtäviä. Hankkeessa pyrimme tunnistamaan hoivarobotiikan mahdollisuuksia yhdessä hoiva-alan työntekijöiden ja asiantuntijoiden sekä hoiva-alan yritysten kanssa. Tarkoituksena oli löytää raskaita, vaarallisia ja toistuvia työtehtäviä, joita voitaisiin korvata robotiikalla.  

Hämeen ammattikorkeakoulun hoitotyön ja tekniikan opiskelijat esittelivät ja kokeilivat yhdessä robotiikkaa arkisissa tilanteissa. He esittelivät ja kokeilivat Riihikodissa Pepper-robottia sekä Unitree A1 -robottia, joka sai hankkeen aikana nimen Rodo. Opiskelijoiden järjestämissä työpajoissa kokeiltiin erilaisia eksoskeletoneja eli ulkoisia tukirankoja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tuloksena löytyikin hyviä ja hyödyllisiä malleja hoivatyöhön soveltuvaksi.  

Hankimme hankkeessa logistiikkarobotin toteuttamaan logistisia työtehtäviä, kuten kuljettamaan raskaita lämpö- eli ruokavaunuja keittiöstä yksiköihin. Tavoitteena oli myös lisätä terveysturvallisuutta koronapandemian aikana vähentämällä henkilöstön tilasta toiseen siirtymistä tartuntavaaran takia. Logistiikkarobotti, joka sai hankkeessa nimen Poro, ehti hankkeen toiminta-ajan puitteissa tehdä vain muutaman testiajon Riihikodilla. Vaikka itse robotti on varsin maltillisen kokoinen, teki sen päälle asetettu ruokavaunu siitä huomattavasti kookkaamman, ja näin ollen se herätti huomiota. Hankitun logistiikkarobotin lisäksi Hyrian opiskelijat rakensivat logistiikkarobotin prototyypin pienoiskoossa. 

Kokeilujen avulla merkittävä löytö oli asiakkaiden ja omaisten suhteutuminen robotiikkaan ja siihen liittyvään ideointiin. Henkilöstön ja asiakkaiden suhtautuminen vaikutti olevan pääosin positiivista, kiinnostunutta ja hyväksyvää, toisaalta ymmärrettävästi myös epäilevää. Etenkin Rodo-robotin käyttö ikäihmisten hoivassa yllätti positiivisella vaikuttavuudellaan. Tämä ulkoisesti hieman koiraa muistuttava robotti innoitti niin Riihikodin kuin yksityisten palvelutalojenkin asukkaita kutsumaan robottia luokseen ja silittämään sitä. Toisin kuin ennen kokeiluja hankkeessa oletettiin, Rodo ei juurikaan aiheuttanut epäilyksiä tai pelkoja, vaan sille ideoitiin seuranpidon lisäksi muitakin tehtäviä.  

Robotiikan käytön avulla pyrittiin myös toteuttamaan laadukkaampaa, tehokkaampaa, yhteisöllisempää ja asiakaslähtöisempää hoitoa osallistamalla hoivapalveluasiakkaita robotiikan kokeiluihin. Hankkeessa käytetty hyljettä muistuttava Paro-robotti oli toivottu vieras, ja se pääsikin vierailemaan usean asukkaan sylissä sekä Riihikodissa että yksityisissä palvelutaloissa. Paro-hyljerobotin käytön tarkoituksena on luoda vuorovaikutusta ihmisten välillä, esimerkiksi hoitosuhteessa tai yksittäisessä hoitotilanteessa. Paro-hylkeellä on todettu olevan myös rauhoittava vaikutus ihmiseen, ja tämä tulos myös vahvistui tämän hankkeen kokeiluissa. Iäkkäät ihmiset sekä heidän hoitajansa pääosin ihastuivat miellyttävään Paro-robottiin, joka läsnäolollaan, liikkeillä ja äänellään tuottaa miellyttävää tunnelmaa ympärilleen esimerkiksi kivuliaan tai hankalan hoitotoimenpiteen avulla. Robotilla saavutetaan maksimaalinen hyöty, kun sitä ollaan lähellä ja sitä kosketellaan niin, että tunne läheisyydestä mahdollistuu ja syntyy. 

Robotiikkaa voidaan hyödyntää logistiikassa ja ikäihmisten ja hoivakodin asukkaiden fyysisessä ja psyykkisessä aktivoinnissa. Käytännön kokeileminen yhteistyössä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa vaatii tarkkaa ja täsmällistä ennakkosuunnittelua ja tiedottamista. Kokeiluissa on tärkeää sanoittaa ja perustella robotin tekemää tehtävää sekä painottaa sitä, että robotin on tarkoitus avustaa ja keventää työtä. Robotiikkaa ja teknologiaa on jo olemassa, mutta sen soveltuvuus hoiva-alalle vaatii vielä hiontaa ja täsmennystä. Juuri tästä syystä käytännön kokeilu ja testaaminen sekä palautteen kerääminen autenttisessa ympäristössä oikeilta asukkailta ja työntekijöiltä on oleellisen tärkeää. 

Kirjoittajat

Päivi Sanerma, tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö 

Sari Ahlholm, projektiasiantuntija, Riihimäen kaupunki, Teknologia ja innovaatiot, Robotiikkakampus