Kaupungistumisen kiihtyessä ja ilmastonmuutoksen haasteiden kasvaessa pientaloalueiden merkitys kaupunkitasolla on nostanut merkitystään. Pientalotontit sekä niiden piha-alueet ja kasvilajistot ovat avainasemassa vihreämmän ja kestävämmän kaupunkirakenteen luomisessa. Pientaloalueiden merkitys ulottuu yksittäisten tonttien rajojen yli – ne vaikuttavat hulevesien hallintaan, hiilensidontaan, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja asuinalueiden viihtyvyyteen.
Hiilinielut ja kasvien rooli kaupungin ilmastotavoitteissa
Kaupunkien hiilineutraalius- ja hiilinegatiivisuustavoitteet edellyttävät, että viheralueita hyödynnetään osana kaupungin hiilinieluja. Vaikka kaupungin omat viheralueet aina kaupunkimetsistä puistoihin ovat tärkeässä roolissa, pientaloalueet tarjoavat potentiaalia, jota ei aina täysin hyödynnetä.
Jokainen piha, jossa on monipuolinen kasvillisuus – puita, pensaita, perennoja – sitoo hiiltä. Pientaloalueiden viheralueiden hiilinielut voivat olla kaupunkien mittakaavassa merkittäviä, etenkin niissä kunnissa, joissa hiilinielujen kannalta tärkeää metsää on vähän.
Pientaloalueet hulevesien hallinnan ja luonnon monimuotoisuuden tukena
Ilmastonmuutoksen myötä sateet muuttuvat yhä rankemmiksi ja toisaalta kuivat jaksot pidentyvät. Pientaloalueilla on tässä yhtälössä erityinen rooli. Useimmilla pientaloalueilla läpäisevien pintojen osuus on lähtökohtaisesti suurempi kuin tiiviimmin rakennetuilla kaupunkialueilla, mikä tukee luonnollista veden imeytymistä. Läpäisevien pintojen määrää tulee silti pientalopihoillakin pyrkiä lisäämään. Viheralueet ja luontopohjaiset ratkaisut, kuten sadepuutarhat ja viherkatot, imeyttävät ja pidättävät vettä paikallisesti. Näin vähennetään tulvien riskiä ja ylläpidetään maaperän kosteutta, mikä tukee kasvillisuutta myös kuivina kausina.
Pientaloalueiden monimuotoinen kasvillisuus – puut, perennapenkit, puutarhaviljelykset ja niiden vaihtelevat kasvilajistot – luovat elinympäristöjä lukuisille eliöille. Mosaiikkimainen kokonaisuus, jossa piha-alueet liittyvät toisiinsa, voi olla kaupungin luonnon monimuotoisuuden kannalta jopa metsää tärkeämpi. Ekologiset verkostot, jotka muodostuvat pientaloalueiden vehreydestä, ovat tärkeitä myös eliölajien liikkumisen ja leviämisen kannalta. Pientaloalueet voivat toimia ekologisina käytävinä, jotka yhdistävät suurempia viheralueita toisiinsa.
Tulevaisuuden ilmastokestävät pientaloalueet
Ilmastokestävyys ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan myös yhteisöllinen ja kulttuurinen haaste. Pientaloalueiden tulevaisuus rakentuu tutkimukseen perustuvasta kaavoituksesta, innovatiivisista ratkaisuista ja asukkaiden aktiivisesta osallistumisesta. Pientaloalueiden kehittämisessä kaavoituksella on merkittävä rooli. Rakennusten paikat, tilaa monimuotoiselle kasvillisuudelle ja läpäisevien pintojen osuus määritellään pitkälti asemakaavoissa. Suunnittelun avulla voidaan luoda edellytykset vehreälle ja ilmastokestävälle kaupunkirakenteelle.
Esimerkiksi yhteispihojen kehittäminen, jaetut kasvualustat tonttien rajojen yli sekä viheralueiden systemaattinen suunnittelu voivat tuottaa sekä ekologisia että sosiaalisia hyötyjä. Lopulta vastuu pihan ylläpidosta ja kehittämisestä on kuitenkin asukkailla. Kun asukkaat tiedostavat, miten heidän ratkaisunsa vaikuttavat paitsi omaan pihaansa, myös naapurustoon ja koko kaupunkiin, syntyy laajempaa yhteisöllistä ymmärrystä vihreiden arvojen merkityksestä. Kun pientaloalueet otetaan osaksi kaupunkien laajempaa ilmastostrategiaa ja niiden asukkaat valjastetaan aktiivisiksi toimijoiksi, luodaan pohja vehreämmälle, kestävämmälle ja yhteisöllisemmälle tulevaisuudelle.
Kirjoittajat
Anna Ryymin, projektitutkija, HAMK
Outi Tahvonen, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston Ilmastokestävät pientaloalueet (ILPI) -hankkeessa etsitään tasapainoa tiiviin rakentamisen ja vihreän säilyttämisen välillä, jotta pientaloalueet voivat sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja hillitä ilmastonmuutoksen aiheuttamia lieveilmiöitä. Hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun asti, ja sen osarahoituksesta vastaa Euroopan unioni. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Teksti on osa moniosaista juttusarjaa.
OSA 1: Pientalopihat suomalaisten kaupunkien ilmastokestävyyden ytimessä – miten yhdistetään tiivistyvä kaupunkirakenne, kaupunkiekologia ja toiminnalliset tarpeet?
OSA 2: Pientaloalueilla ratkotaan kaupunkien ilmastokestävyyden haasteita monella tasolla
OSA 3: Puilla voidaan vauhdittaa pientenkin pihojen ilmastokestävyyttä
