Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti korkeakouluissa on viime vuosina tehty suunnitelmia saavutettavuuden kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelman mukaan saavutettavuus tarkoittaa sitä, että korkeakoulun tilat, oppimisympäristöt ja -menetelmät sekä asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan moninaisten ja erilaisissa elämäntilanteessa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden.
Yksilöllisillä järjestelyillä tukea opintojen etenemiseen
Yhdenvertaisten edellytysten turvaamiseksi opiskelijoille voidaan myöntää yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä sairauden, vamman tai haitan vuoksi. Erityistarpeet voivat johtua esimerkiksi lukivaikeudesta, matemaattisista oppimisvaikeuksista, keskittymishäiriöstä tai vieraskielisyydestä. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) uutiskirjeestä selviää, että erityisjärjestelyjä tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina. Yksilöllisiä järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäajan antaminen, sanakirjan tai tulkin käyttö, suullinen tenttiminen tai mahdollisuus käyttää apuvälineitä. HAMKissa syksyllä 2023 myönnetyistä yksilöllisistä järjestelyistä yleisimpiä olivat lisäaika kokeeseen (113 myöntöä), rauhallinen tenttitila (55) ja lisäaika tehtäviin (25).
Toteutimme Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä -hankkeessa kyselyn, johon vastasi 232 HAMKin ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian opiskelijaa. Kysely oli kohdennettu opinnoissaan jo pidemmällä oleville opiskelijoille valituilla aloilla. Vastaajista 9,5 prosentille (22 opiskelijaa, joista 18 HAMKista ja 4 Tavastialta) oli myönnetty yksilöllisiä järjestelyjä. Heistä noin puolet oli tyytyväisiä siihen, miten järjestelyjen taustalla olevat tarpeet oli huomioitu uraohjauksessa. Huomionarvoista on kuitenkin, että 20 prosenttia arvioi, että tarpeita oli huomioitu melko huonosti tai ei lainkaan. (Kuva 1)
Liki puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yksilöllisten järjestelyjen taustalla oleva tarve tulee vaikuttamaan heidän työllistymiseensä. Lähes yhtä moni uskoi tarvitsevansa yksilöllisiä järjestelyjä myös tulevassa työssään. Huolestuttava tulos kyselyssä oli se, että puolet yksilöllisiä järjestelyjä saaneista opiskelijoista arvioi työpaikkojen valmiudet huomioida yksilölliset tarpeet heikoksi. Vain kolmannes vastaajista luotti työpaikkojen valmiuksiin yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa. (Kuva 2)
Yksilöllisyys on huomioitava myös työelämässä
Yksilöllisillä järjestelyillä tuetaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia saavuttaa osaamistavoitteet ja valmistua valitsemaansa ammattiin. Yhdenvertaisuuslain mukaisesti myös työnantajilla on velvollisuus yhdenvertaisuuden edistämiseen. Lisäksi yhdenvertaisuudesta säädetään työsopimuslaissa ja työturvallisuuslaissa.
Työturvallisuuslaki uudistui kesäkuussa 2023. Työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen täsmennyksen mukaan ”työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi”. Työturvallisuuskeskuksen järjestämässä webinaarissa kuvattiin, että työnantajien on huomioitava ihmisten erilaiset ja vaihtelevat edellytykset suoriutua työssä. Henkilökohtaiset edellytykset voivat liittyä esimerkiksi terveydentilaan, työ- ja toimintakyvyn muutoksiin tai puutteelliseen kielitaitoon. Työnantajan velvollisuutena on mukauttaa työtä ja työolosuhteita vastaamaan työntekijän edellytyksiä. Henkilökohtaisten edellytysten perusteella voidaan muuttaa työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työaikoja. Työolosuhteiden muokkaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että henkilölle luodaan rauhallinen työtila, annetaan apuvälineitä tai vähennetään työkuormaa.
On tärkeää, ettei henkilökohtaisten edellytysten huomioimista nähdä vain juridisena vaatimuksena ja haasteena. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen mahdollistaa sen, että kaikkien työntekijöiden osaaminen ja potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Monella alalla haasteena on työvoiman saatavuus nyt ja tulevaisuudessa. Meillä ei ole varaa jättää kenenkään osaamista käyttämättä. Onkin olennaista, että työnantajilla on valmiuksia tunnistaa työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset ja varmistaa erilaisille yksilöille mahdollisuus osaamisensa hyödyntämiseen. Yhdenvertaisuuden edistäminen tukee yksittäisiä työntekijöitä, mutta luo myös monimuotoisuutta arvostavan inklusiivisen ilmapiirin, jossa työntekijät voivat tuntea itsensä tervetulleiksi. Tämä on omiaan lisäämään työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista, työn tuottavuutta sekä organisaation hyvää mainetta ja houkuttelevuutta työnantajana. Hankkeessamme pyrimme osaltamme vaikuttamaan näiden tavoitteiden toteutumiseen kehittämällä opiskelijoiden uraohjausta sekä työnantajien rekrytointiosaamista.
#opiskelijapitovoima #lumovoima #kantahäme #elinvoima #hämeenlinna #hamk #kktavastia #linnankehitys
Kirjoittajat
Kirsi Hipp, tutkijayliopettaja ja Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä -hankkeen hankeasiantuntija, HAMK Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Johanna Ärling, koulutuspäällikkö ja Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä -hankkeen projektivastaava, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
