Tutkintolautakunnalle tulleet oikaisupyynnöt ohjataan lausuntoa varten vastaavalle koulutukselle. Lausunnon kirjoittaminen on monissa tapauksissa suorituksesta vastannutta lehtoria runsaasti työllistävä tehtävä. Usein oikaisuvaatimuksissa toistuvat samantyyppiset perusteet, joihin on helppo suoritusten ohjaus- ja arviointivaiheessa kiinnittää huomiota.
Kuuntelua, keskustelua ja päätöksentekoa
Ammattikorkeakoululain mukaan kussakin korkeakoulussa tulee olla tutkintolautakunta tai vastaava toimielin opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. HAMKin tutkintolautakunta käsittelee opiskelijavalintoihin, moduuliarviointeihin ja opinnäytetöiden arvionteihin liittyvät oikaisupyynnöt. Saatuaan päätöksen valinnasta tai opintojen arvioinnista on tutkintosäännön mukaan hakijalla tai opiskelijalla 14 vuorokautta aikaa jättää oikaisupyyntö. Lautakunnan työ on tutkintosääntöön ja opinnäytetyön eettisiin ohjeisiin nojaavaa, järjestelmällistä ja laajaa moniammatillista asiantuntijatyötä.
Tutkintolautakunta koostuu koulutuspäälliköistä, koulutuksen tukipalveluiden ja HAMKOn edustajista, sekä lautakunnan puheenjohtajana toimivasta yksikönjohtajasta. Asiantuntijana lautakunnassa toimivat HAMKin lakimies ja sihteerinä hallintosihteeri. Tutkintolautakunnan työskentelyssä, ohjausprosessin ja arvioinnin yhdenmukaisuudessa ja dokumentoinnissa, on kyse opiskelijan ja ohjaajan oikeuksien toteutumisesta.
Tutkintolautakunta perehtyy saatuihin lausuntoihin ja tekee käydyn keskustelun perusteella päätöksen. Koska tutkintolautakunnan kokoonpanossa on huomioitu HAMKin monialaisuus ja laaja asiantuntijaosaaminen, on keskustelu mielenkiintoista – usein jopa hyvin innostunutta – toisten asiantuntijuutta kunnioittavaa ja kuuntelevaa. Eri alojen edustus on ensiarvoisen tärkeää, jotta keskustelussa päästään välittömästi kiinni esimerkiksi lakisääteisten osaamisten aiheuttamiin rajoituksiin suoritusten arvioinnissa. Joissain tapauksissa tutkintolautakunta on palauttanut oikaisupyynnön koulutukseen, koulutuksen tukipalveluihin tai hakijapalveluihin lisäselvityksiä varten.
Hyvä työ, mutta ei loistava
Suurin osa vastaanotetuista oikaisupyynnöistä koskee opinnäytetöiden arviointia. Opinnäytetöiden arviointi tapahtuu wihi-järjestelmässä arviointilomakkeella, jossa annetaan opinnäytetyötyypin mukaiset osa-arvioinnit, joista muodostuu koko opinnäytetyön lopullinen arvosana. Ensin opinnäytetyöohjaaja antaa omat arviointinsa ja sen jälkeen työn 2. tarkastaja antaa omat arviointinsa. Lopuksi opinnäytetyöohjaaja viimeistelee opinnäytetyön lausunnon arviointilomakkeella.
Osa-alueiden arvioinnissa ohjaajan tulee perustella sanallisesti antamansa arvosana. Tutkintolautakunnalle tulee vuodessa useita oikaisuvaatimuksia, joissa opiskelija kokee arviointiasteikon yläpäässä perusteettomasti saaneensa ansaitsemaansa alemman arvosanan. Hyvä 4 arvosanaan oikeuttava työ on hyvä työ, mutta myös tässä tapauksessa ohjaajien on pystyttävä perustelemaan, miksi opinnäytetyö ei täytä arvosanan viisi vaatimuksia. Jälkikäteen tehtynä, kun tutkintolautakunnalle annetaan kirjallista selvitystä oikaisuvaatimukseen, on usein työlästä ja turhauttavaa etsiä heikkoja kohtia hyvistä töistä.
Ohjausprosessin dokumentointi
Toinen selkeästi toistuva oikaisuvaatimusten aihe on opiskelijan kokema liian vähäinen ohjaus. Kokemus on hyvin henkilökohtainen ja monet prosessin ulkopuoliset seikat vaikuttavat tähän. Tutkintolautakunnan näkökulmasta on hyvä, mikäli opettaja on selkeästi dokumentoinut ohjausprosessin edistymisen ja ohjauskerrat wihiin, sekä säilyttänyt mahdollisesti prosessiin liittyvän sähköpostikeskustelun. Olemassa olevien järjestelmien hyödyntäminen prosessin dokumentoinnissa lisää prosessin läpinäkyvyyttä sekä helpottaa opinnäytetyön ohjausprosessia ja kokonaisarviointia, että mahdollista selvitystyötä oikaisuvaatimuksen tullessa tutkintolautakuntaan. Selkeä prosessi, kannustava ja oikea-aikaisesti annettu ohjaus, sekä arviointikriteerien avaaminen opiskelijalle parantavat opiskelijan oppimiskokemusta ja vähentävät tarvetta oikaisupyyntöjen tekemiselle.
Siirto-opiskelijoiden hyväksymisperusteet
Siirto-opiskelijaksi voi hakeutua toisesta korkeakoulusta vastaavasta ohjelmasta tai HAMKin sisällä koulutusvastuusta toiseen. Käsittelyohjeet ja perusteet ovat kaikille koulutuksille yhteiset, jättäen runsaasti tilaa koulutuskohtaiselle tulkinnalle. Päätöksiä tehtäessä otetaan ryhmäkokoon kaltaisia asioita, jonka tuloksena päätös voi vaihdella täysin opiskelijasta riippumattomista syistä. Siksi päätösten perusteluilla, niiden johdonmukaisuudella ja ymmärrettävyydellä on suuri merkitys. Tämä on hyvä kaikkien toimijoiden tiedostaa ja yhtenevän käytännön noudattamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Oikaisuvaatimusten vaikuttavuus
Hyvin harvoin, arviolta noin 1–2 % käsitellyistä tapauksista, tutkintolautakunta päätyy annettujen lausuntojen perusteella hyväksymään oikaisuvaatimuksen.
Tutkintolautakunnan työskentely on yhteistyötä HAMKin koulutuksen toimijoiden välillä. Parhaimmillaan lautakunnan työ voi olla vaikuttava koulutuksen kehittämisen väline.
Kirjoittajat
Mona-Anitta Riihimäki, johtaja, Biotalousosaamisen yksikkö, Tutkintolautakunnan puheenjohtaja
Saija Silvennoinen, koulutuksen kehittämispäällikkö, Koulutuksen tukipalvelut, Tutkintolautakunnan jäsen
