Voisiko sosiaalinen media toimia kuluttajien osallistamisessa jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen? Sitä testasivat kaksi Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijaa tekemällä aiheesta opintoihinsa liittyvän, kokeiluluontoisen vapaaehtoisprojektin. Projekti tehtiin HAMK Smart -tutkimusyksikön KOTILO-hankkeelle, ja se kesti vuoden 2024 kesäkuusta syyskuuhun. Projektin perusteella jäteviestintää tulee lisätä ja sen kiinnostavuutta kehittää.
Me kyseisen projektin tehneet opiskelijat aloitimme projektin luomalla käyttäjätilin sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisen median kanavaksi valikoitui TikTok, sillä KOTILO-hanke toivoi alustan testaamista viestintäkanavana, ja sen kautta halusimme tavoittaa erityisesti nuoremmat kuluttajat. Projektin tavoitteiksi valitsimme lajitteluun ja kierrätykseen liittyvän tietouden lisäämisen sekä kuluttajien herättelemisen pohtimaan omia toimintatapojaan ja lisäämään aktiivisesti lajittelutoimintaa arjessaan. Lisäksi selvitimme kuluttajien kokemia haasteita ja ongelmakohtia lajitteluun liittyen.
Tuotimme TikTok-kanavalle viikoittain sisältöä lyhytvideoiden muodossa, ja julkaisutahti oli noin kaksi videota viikossa. Videot pidimme alle minuutin mittaisina, lyhyinä ja ytimekkäinä, jotta käyttäjien katselumotivaatio pysyisi yllä videon loppuun asti. KOTILO-hankkeelle tehdyissä videoissa huomioimme hankkeen rahoittajan viestintävaatimukset, minkä myötä hankkeen koko nimi ja logo, hankkeen rahoittajan logo sekä hankkeen nettisivujen osoite täytyi olla videon yhteydessä esillä. Täytimme viestintävaatimukset niin, että videot loppuivat hankkeen diakuvaan, jossa oli näkyvillä kaikki tarvittavat tiedot. Näin kyseiset tiedot eivät vieneet videoilta lyhytvideoiden ideaan perustuvia ensimmäisiä tärkeitä katselusekunteja mutta olivat kuitenkin esillä. Lisäksi laitoimme hankkeen koko nimen näkyville videon kuvaustekstiin.
”Kaikki menee sekajätteeseen. Nimikinhän sen jo sanoo.”
Käsittelimme videoissa lajittelua ja sen hyötyjä, esimerkiksi kierrätyksen kautta saatujen raaka-aineiden käyttöä uusiomateriaaleina. Lisäksi julkaisimme kierrätykseen, korjaamiseen ja muihin ekologisiin elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja sisältöjä. Julkaisutahdissa huomioimme erilaisia aiheen kannalta tärkeitä päiviä, kuten Suomen luonnon päivän. Jakamamme tiedon ja oman esimerkkimme voiman toivottiin herättelevän kuluttajissa ajatuksia. Aktivoimme kuluttajia osallistumaan keskusteluun ja kannustimme heitä ilmaisemaan mielipiteensä muun muassa kysymysten avulla.
Neljän kuukauden aikana julkaisimme yhteensä 36 lyhytvideota, jotka keräsivät noin 187 000 näyttökertaa, 2 800 tykkäystä ja 170 kommenttia. Uusia seuraajia saimme yli 100 kappaletta. Videot aiheuttivat katsojissa erilaisia tunteita, mutta eniten oli aistittavissa lajitteluun liittyvää välinpitämättömyyttä ja vastarintaa. Kommenttikentässä käytyyn asialliseen keskusteluun osallistuimme jatkamalla keskustelua ja vastaamalla kysymyksiin. TikTokin merkkirajat kuitenkin määrittivät sen, kuinka kattavasti pystyimme saatuihin kommentteihin vastaamaan.
Kuluttajien lajitteluun liittyvinä haasteina nousivat esiin riittämätön tieto jätejakeiden lajitteluun liittyen, välinpitämättömyys ja kiinnostuksen puute, liian korkeaksi koettu hinta sekä jätteiden lajittelupisteiden puute tai huono sijainti. Lajitteluun ja kierrätykseen vaikuttaa myös liittyvän paljon tietämättömyyttä, ja liikkeellä on myös paljon väärää ja vanhentunutta tietoa.
Miten projektin oppeja hyödynnetään jatkossa?
Lajittelu ja kierrätys eivät vaikuta tällä hetkellä olevan kovinkaan trendaavia aiheita sosiaalisen median kanavissa, saati muutenkaan. Saimme TikTokissa projektin lyhytkestoisuuteen ja videoiden julkaisutahtiin nähden paljon katselukertoja ja muita reaktioita, joten se ylitti omat odotuksemme näkyvyyden osalta. Toivottavaa on, että videoiden tavoittamille henkilöille videoiden sisällöt ovat jääneet jollain tapaa mieleen ja he muuttaisivat jatkossa omia toimintatapojaan enemmän syntypaikkalajittelua edistäviksi.
Suomessa kuluttajien vastuu lajitteluun liittyen on suuri. Projektin myötä tekemiemme huomioiden perusteella voidaan todeta, että jätteiden lajitteluun ja hyödyntämiseen liittyvä keskustelu on ollut kaivattua ja sille olisi tarvetta tulevaisuudessakin. Lajitteluun liittyvää tietoisuutta, virheellisten toimintatapojen oikaisua ja ylipäätään aiheeseen liittyvää keskustelua tulisi lisätä, jotta lajittelu omaksuttaisiin osaksi oman arjen rutiineja. Tietoisuuden lisääntyessä myös ihmisten ennakkoluulot aihetta kohtaan voisivat vähentyä ja kynnys lajitella madaltuisi. KOTILO-hanke jatkaa jäteviestinnän kehittämistä yhteistyössä jätehuoltoyhtiöiden ja muiden alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda kiinnostavaa, aktivoivaa ja kannustavaa jäteviestintää, joka hyödyttää meitä kaikkia.
Kirjoittajat
Camilla Lång, opiskelija-assistentti KOTILO-hankkeessa, HAMK Smart -tutkimusyksikkö
Milla Tuominen, opiskelija, kestävä kehitys, HAMK
Kuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen eli KOTILO-hanke tukee kiertotalouteen siirtymistä etsimällä keinoja puhtaampiin materiaalivirtoihin. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.
Hankkeen verkkosivut: hamk.fi/kotilo
