Tukeeko selkeä ja johdonmukainen ohjaus opinnäytetyön kirjoittamista? Millainen vaikutus ohjauksella on työn laatuun ja valmistumisaikatauluun?
Ammattikorkeakouluun hakeutuu opiskelijoita perinteisen haun lisäksi myös avoimen ammattikorkeakoulun ja väyläopintojen kautta. Kaikki eivät siis tule pääsykokeen kautta. Näissä tapauksissa kielellisiä taitoja ja raportointiosaamista ei yleensä testata pääsyvaiheessa, vaikka ne ovat opinnoissa välttämättömiä. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on muuttunut yksilötyöskentelystä yhä vahvemmin ryhmätyöskentelyksi erilaisten projektien parissa. Projekteista kasvava osa tehdään yritysyhteistyönä. Osaavan kirjoittamisen taidot ovat tarpeellisia tarkassa dokumentoinnissa, jota näissä projekteissa tehdään. Myös opinnäytetyö tehdään monesti yhteistyönä, jonka osapuolia ovat opiskelija, ohjaava opettaja, kielenopettaja sekä työn tilaajan puolelta tuleva ohjaaja. Tekoäly voi toimia apuvälineenä tekstintuottamisessa, mutta sen hyödyntäminen vaatii kielellistä osaamista ja raportoinnin perustaitoja. Ilman näitä on vaikea arvioida tekoälyn tuottamaa tekstiä tai erottaa sitä kirjoittajan omasta tuotannosta.
Raportointitaitojen kehittäminen alusta alkaen
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tekniikan viestinnän opintojaksoilla pyritään tarjoamaan opiskelijoille työkalut siihen, että he saavuttavat korkeakoulutasoisessa raportoinnissa vaadittavan osaamisen. Esimerkiksi konetekniikan koulutuksessa Tekniikan viestintä 1 -opintojakso on sijoitettu opintojen ensimmäiseen moduuliin, jotta muun muassa lähdeviittausten, asiasanojen ja tiivistelmien laatiminen tulee tutuksi jo opintojen alussa. Käyttämällä HAMKin virallista opinnäytetyöpohjaa opiskelijat tottuvat sen käyttöön, mikä helpottaa myöhemmin opinnäytetyön prosessia ja vähentää epävarmuutta.
Toinen viestinnän opintojakso sijoittuu tyypillisesti opintojen puoliväliin. Se vahvistaa opiskelijan raportoinnin taitoja ja valmistelee jo opinnäytetyövaiheeseen. Yhtenä tavoitteena on madaltaa opiskelijoiden kynnystä aloittaa opinnäytetyön kirjoittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen loppupuolella ja saattaa työ valmiiksi ripeästi.
Säännöllinen raportointi tukee valmistumista
Raportointitaitojen kehittäminen ei saisi jäädä vain viestinnän opintojaksojen varaan. On tärkeää, että myös muissa moduuleissa opiskelijat raportoivat ammattikorkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti. Tämä jatkuva harjoittelu tukee paitsi opintojen etenemistä, myös valmentaa mahdollisiin myöhempiin opintoihin, joissa viestinnän opetusta on usein niukasti tai ei lainkaan.
Opinnäytetyön laatu, mukaan lukien kieliasu, voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi työnantajien tai jatko-opinto-oikeuden myöntäjien arvioihin. Viestintä- ja raportointitaidot ovat tärkeitä monissa tyypillisissä insinöörin työtehtävissä, ja opinnäytetyöprosessi seminaariesityksineen on hyvä tilaisuus kehittää niitä opiskeluaikana.
Opinnäytetyöpaja kirjoitusprosessin tukena
Opinnäytetyöpajat tarjoavat konkreettista tukea kirjoitusprosessiin. Opinnäytetyöpajassa opiskelija voi saada apua esimerkiksi oikeinkirjoitukseen, tekstin jäsentelyyn sekä lähdeviittaustekniikan käyttöön. Viikoittain etäyhteydellä (samaan aikaan virka-ajan jälkeen) järjestettävät pajat helpottavat opiskelijoiden osallistumista – erityisesti tämä tuo helpotusta monimuoto-opiskelijoille, jotka yhdistävät opiskelun ja työn. Ohjaavan opettajan rooli on tärkeä viestinnän tuen esiin tuomisessa, jotta opiskelijat hyödyntäisivät sitä opinnäytetyön eri vaiheissa.
Kieliasu ja kirjoittamisprosessin hallinta
Kielentarkastus on yksi opinnäytetyöprosessin viimeisistä vaiheista, mikä voi kuormittaa sekä opiskelijaa että kielenopettajaa. Tämän ongelman voi ratkaista tunnistamalla ja tukemalla kielellisiä tarpeita jo aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi jaetut dokumentit voisivat auttaa opiskelijoita saamaan palautetta myös sisällöstä, mikä tukee prosessia kokonaisvaltaisesti.
Yhteistyö opinnäytetyöprosessin sujuvoittamiseksi
Opinnäytetyöprosessin onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä ohjaavan opettajan ja viestinnän opettajan välillä. Opinnäytetyöprosessissa käytettävän Wihi-järjestelmän käyttö tulee määritellä selkeästi, jotta opiskelija tai ohjaaja tietää, milloin viestinnän opettaja osallistuu prosessiin. Näin varmistetaan, että opinnäytetyön kieliasu ja sisältö ovat korkeakoulun tavoitteiden mukaisia.
Yhteenveto: Selkeä ja johdonmukainen ohjaus opinnäytetyön kirjoittamisessa tukee opiskelijoiden valmistumista ajallaan ja parantaa työn laatua. Yhteistyö ohjaavan opettajan ja viestinnän opettajan välillä on avainasemassa, ja hyvin organisoitu kirjoitusprosessi luo edellytykset menestykselle.
Kirjoittajat:
Kiira Kyllönen, kielten ja viestinnän lehtori
Pekka Selin, konetekniikan lehtori
