HAMK Bion ja HAMK Smartin Norrköpingin–vierailulla todettiin Händelö Eco Industrial Parkin (HEIP) olevan malliesimerkki yritysten ja kaupungin symbioosista bio- ja kiertotaloudessa. Norrköpingissä teollisuus, korkeakoulu ja kaupunki ovat tehneet 20 vuotta yhteistyötä hyödyntäen maa– ja metsätalouden sekä yhteiskunnan resurssivirtoja.
Alueellisen energia- ja ilmastostrategian toteutumista Norrköpingissä edistetään yhdessä paitsi vähentämällä fossiilisten polttoaineiden tarvetta myös kehittämällä ja hyödyntämällä biopohjaisia raaka-aineita. Naapurikaupungin Linköpingin yliopistossa teollisen symbioosin tutkimusryhmä keskittyy paikallisten ja alueellisten toimijoiden pitkäjänteiseen yhteistyöhön, joka mahdollistaa materiaalien, energian ja muiden käytettävissä olevien resurssien tehokkaamman käytön. Samalla lisätään liiketoiminnan arvoa, parannetaan ympäristönsuojelun tasoa, edistetään alueellista kehitystä ja innovaatioita sekä kestävää kehitystä. Yhteisenä tavoitteena on alihyödynnettyjen raaka-aine- ja energiavarojen arvon kasvattaminen.
HEIPissä toimiva Lantmännen Agroetanol on ruotsalaisen maatalousosuuskunnan omistama biojalostamo, jonka kolme päätuotetta ovat polttoaine-etanoli, eläinrehu ja hiilihappo. Raaka-aineet koostuvat pääasiassa viljasta, mutta myös elintarviketeollisuuden tärkkelyspitoisista sivuvirroista. Etanoliprosessin jäännöstuotteita käytetään proteiinipitoisen eläinrehun valmistamiseen. Linde Gas:n (ent. AGA) kanssa perustettu yhteinen yritys Norlic tuottaa prosessissa muodostuvasta hiilidioksidista hiilihappoa virvoitusjuomiin. Näin toimien Agroetanolin polttoaineella kulkevan auton aiheuttamia kasvihuonekaasuja saadaan vähennettyä 98 % verrattuna polttomoottoriauton aiheuttamiin kasvihuonekaasuihin.
Aikaisemmin Agroetanolin etanoli- ja rehuprosessista jäävät vähäiset sivuvirrat mädätettiin biokaasuksi viereisessä biokaasulaitoksessa. Nyt prosessin sivuvirta on niin vähäistä, ettei biokaasulaitokselle riitä raaka-ainetta. Norrköpingin julkisen liikenteen bussit kulkevat biokaasulla, ja HEIPissä toivotaankin biokaasulaitoksen käynnistyvän uudelleen muilla alueellisilla sivuvirroilla.
Euroopan unionin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi hiilen lähteen on tultava enenevässä määrin maa- ja metsätaloudesta. Agroetanol on tehnyt 80 miljoonan euron investoinnin HEIPiin tuottaakseen jatkossa lisäksi puhdasta vehnäproteiinia. Tämä vähentää ulkomaisen soijan tuontia ja lisää omavaraisuutta alueella.
HEIPissä toimivat yritykset ovat hyödyksi toisilleen, sillä Agroetanolin tislaajalle ja rehukuivaimelle tarvittava höyry saadaan viereisen E.ON-lämpövoimalaitoksen prosessihöyrystä. Lämpövoimalaitoksen kattilan polttoaineena käytetään enimmäkseen haketta tai purkupuuta. Kymmenen prosenttia syötteestä koostuu yritysten ja kotitalouksien jätteestä, jotka palautuvat kotitalouksille takaisin kaukolämmön ja sähkön muodossa. Kylmimpinä kuukausina lämpövoimalaitos yhä edelleen käyttää hiiltä lisäenergiana, mutta tavoitteena laitoksella on vuoteen 2025 mennessä toimittaa ainoastaan uusiutuvaa tai kierrätysmateriaaleihin perustuvaa energiaa. Lisäksi alueella mietitään mahdollisuuksia tuottaa biohiiltä hiilivapaan teräksen raaka-aineeksi.
Teollisuuspuiston symbioosien vahvistamiseksi ja uusien innovaatioiden löytämiseksi on usein käytössä hankemuotoinen työskentely, jonka rahoittavat hankkeen päätoimijat yhdessä Euroopan aluekehitysrahaston kanssa.
Myös Norrköpingissä toimiva Econova on mukana Linköpingin yliopiston vetämässä kolmevuotisessa hankkeessa, jossa tarkoituksena on edistää resurssitehokkuutta ja vahvistaa yrityksiä, jotka luovat arvonnousua teollisuuden toimijoiden sivuvirroille. Econova tuottaa maanrakennusaineksia ja kasvualustasekoituksia eri tarkoituksiin. Sekoituksissa hyödynnetään muun muassa kierrätettyä hiekkaa, läheisten tilojen biokaasuprosessilla mädätettyä lantaa sekä viherjätekompostia. Lisäksi sekoituksissa käytetään kaupungin kierrätyskuidusta kartonkipakkauksia valmistavan tehtaan prosesseissa sivuvirtana muodostuvaa kompostoitua kuitua. Biohiilestä tai märkäpyrolyysihiilestä kaavaillaan hiilinielua sekä tulevaisuudessa vähenevän turpeen korvaajaa kasvualustaseoksiin. Lannoitteiden hintojen nousun myötä sivuvirroissa kiertävät ravinteet muodostuvat entistä tärkeämmiksi myös Econovalle.
Eri toimijoiden yhteistyöllä ja avoimella vuorovaikutuksella yhteiskunnan materiaalivirrat saadaan tehokkaammin hyödynnettyä ja kiertotaloutta tehostettua, eivätkä teollisuuden sivuvirrat enää ole vain riesa, josta halutaan hankkiutua eroon.
Kirjoittajat
Satu Tiainen, projektiasiantuntija ja Maritta Kymäläinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio
