Kymmenet tuhannet nuoret ja aikuiset tavoittelevat vuosittain opiskelupaikkaa ammattikorkeakouluista. Yhteishakujen lisäksi on olemassa koko joukko muita tapoja päästä opiskelemaan; väylä- ja polkuopinnot, avoimen ammattikorkeakoulun opinnot sekä mahdollisuus siirtyä korkeakoulusta toiseen tai jatkaa keskeneräinen tutkinto valmiiksi. Monipuoliset hakuvaihtoehdot kasvattavat jatkuvasti suosiotaan ja tuovat mahdollisuuksia erilaisiin elämäntilanteisiin, ja ne voivat toimia myös valmistumisen nopeuttajana.
Yhteishaku valtaväylänä
Perinteisin reitti ammattikorkeakouluopintoihin käy toisen asteen eli lukion tai ammatillisen tutkinnon kautta. Näiden pohjalta voi hakea keväisin ja syksyisin valtakunnallisissa yhteishauissa, joissa voi tulla valituksi suoraan todistuksen perusteella tai valintakokeen kautta. Esimerkiksi työn ohella suoritettavaksi tarkoitetuissa monimuotokoulutuksissa voidaan painottaa valintakoetta todistusvalinnan sijaan ja päiväryhmissä taas päinvastoin. Lisäksi korkeakoulut varaavat osan yhteishaun paikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville, jotta saadaan sujuvoitettua ja nopeutettua nuorten opiskelupolkuja.
Väyläopinnoilla nopeammin tutkintoon
Toisen asteen opintojen aikana suoritettavat väyläopinnot, jotka toimivat ikään kuin ohituskaistana ammattikorkeakouluun, kiinnostavat nuoria. Myös ammattikorkeakoulujen osalta väyläopintoihin toivotaan entistä enemmän opiskelijoita, koska väyläopinnot on hyvä tapa sujuvoittaa siirtymiä toiselta asteelta korkeakouluun.
Väyläopinnoissa opiskelija suorittaa lukion tai ammatillisten opintojen aikana ammattikorkeakoulun opintoja. Väyläopinnot ovat osa toisen asteen tutkintoa ja samalla myös osa ammattikorkeakoulun tutkintoa, eli parhaimmillaan opiskelija voi nopeuttaa opintojaan noin puolella vuodella ja näin valmistua nopeammin ammattikorkeakoulusta.
Väyläopinnot ovat pääsääntöisesti laajuudeltaan 15–30 opintopistettä eli noin parin kuukauden tai puolen vuoden opinnot, ja osa väyläopinnoista voi olla myös verkossa suoritettavia opintoja. Useimmiten väyläopinnot ovat alakohtaisia opintoja, ja näin opiskelija pääsee ammattikorkeakouluopiskeluun lisäksi sukeltamaan sisään suoraan koulutuksen ammatillisiin teemoihin.
Suoritettuaan väyläopinnot vaadituin kriteerein ja valmistuttuaan toiselta asteelta opiskelija voi hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta eli valmistumisen nopeuttamisen lisäksi väyläopinnot myös helpottavat hakuvaihetta.
Polkuopinnoilla ammattikorkeakouluun
Eräs suosittu reitti ammattikorkeakouluun on polkuopinnot, jotka ovat yleensä laajuudeltaan 60 opintopistettä ja sisällöltään koulutuksen ensimmäisen vuoden opinnot. Polkuopinnot ovat hyvä mahdollisuus esimerkiksi silloin, jos yhteishaku on mennyt ohi, valintakokeiden tuoma jännitys haittaa suoriutumista tai ei ole päässyt haluamaansa opiskelupaikkaan. Polkuopintoihin ei ole taustakoulutusvaatimuksia eli niihin voi hakea, vaikka olisi toisen asteen tutkinto suorittamatta. Osaamista ja opiskelumotivaatiota on voinut kertyä vaikkapa työelämässä, tai aiemmista opinnoista ei välttämättä ole todistuksia tallessa, jos on esimerkiksi lähtenyt kotimaastaan pakolaisena.
Polkuopintoihin hyväksytään opiskelijat yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä – joissain koulutuksissa voi olla käytössä myös motivaatiokirje tai valintahaastattelu. Ilmoittautumisaika polkuopintoihin on useimmiten juuri ennen opintojen alkua.
Käytännössä polkuopinnoissa opiskelu ei eroa tavallisesta opiskelusta, vaan opinnot etenevät normaalisti oman opiskeluryhmän mukana kuten tutkinto-opiskelijoillakin. Eroavaisuus tulee siitä, että polkuopiskelija on avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija eli opinnot ovat maksulliset ja ne eivät suoraan johda tutkintoon. Polkuopiskelija voi saada tutkinto-oikeuden, kun polkuopinnot on suoritettu, eli hän voi hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta.
Koska polkuopinnot eivät suoraan johda tutkintoon, opiskelija ei ole oikeutettu Kelan etuuksiin, kuten esimerkiksi opintotukeen. Opiskelijan tilanteesta riippuen polkuopintoihin saattaa olla mahdollista saada työttömyysetuutta tai aikuiskoulutustukea, mikä kannattaakin selvittää ennen opintoihin hakeutumista.
Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla kohti tutkintoa
Ammattikorkeakoulut tarjoavat kaikille avoimia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Erillishaussa voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta myös avoimen opintojen perusteella eli tällöin suoritettuna tulee olla 60 opintopistettä tutkintoon soveltuvia opintoja. Avoimen opintojen soveltuvuus tutkintoon kannattaa etukäteen varmistaa koulutuksesta.
Siirtohaun kautta toiseen korkeakouluun
Siirtohaku tarkoittaa opiskeluoikeuden siirtoa korkeakoulusta toiseen eli hakijalla pitää olla opiskeluoikeus jossain korkeakoulussa. Siirtohaku voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, jos ei ole päässyt alun perin haluamaansa oppilaitokseen tai jos vaikkapa elämän- tai työtilanteen takia joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Siirtohaussa ammattikorkeakouluun voi hakea myös yliopiston opiskelija.
Kesken jäänyt tutkinto valmiiksi
Joskus elämä yllättää tai työ vie mennessään, ja tutkinto saattaa jäädä kesken. Jos opinnoista jää puuttumaan alle 60 opintopistettä, opiskelija voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta aiempien opintojen perusteella ja näin päästä jatkamaan tutkinnon valmiiksi. Jos koulutuksen sisällöt ovat vastaavat, niin voi olla mahdollista suorittaa tutkinto valmiiksi myös eri ammattikorkeakoulussa kuin missä alun perin opinnot on aloitettu.
Kirjoittaja:
Salla Niittymäki, opinto-ohjaaja, konetekniikan koulutus, Hämeen ammattikorkeakoulu
