Urheilijan kaksoisura tarkoittaa tasapainoa, jossa urheilija pystyy yhdistämään huippu-urheilun sujuvasti joko opiskelun tai työelämän kanssa. Suomen Olympiakomitean mukaan tämä kaksoisuran malli tukee urheilijan kokonaisvaltaista kehitystä, sillä se mahdollistaa menestymisen urheilussa ilman, että muut elämän osa-alueet jäävät taustalle.
Aihe on kiinnostanut myös Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) henkilökuntaa ja opettajia, sillä opiskelijoistamme moni urheilee opintojensa ohessa varsin tavoitteellisesti. Urheilussa HAMKin pääasiallinen sponsorointimuoto on kummiurheilijoiden tukeminen. Kummiurheilijat ovat lupaavia ja tavoitteellisia urheilevia hamkilaisia opiskelijoita. Kummiurheilijoiden lisäksi urheilijoita on HAMKin opiskelijoista varovaisestikin arvioiden useita kymmeniä. Tämän monelle tärkeän elämän osa-alueen ja opiskelun yhteensovittaminen katsottiin tutkimuksen arvoiseksi aiheeksi.
Atte Kurkikangas tutki HAMKin liiketalouden koulutuksen opinnäytetyössään urheilijan kaksoisuraa ja polkua Suomessa. Kurkikangas keskittyi erityisesti siihen, miten urheiluseurat ja paikalliset korkeakoulut voivat yhteistyöllään tukea urheilijoiden kaksoisuran rakentamista ja mahdollistamista. Työn toimeksiantajana toimi Steelers ry. Steelers on hämeenlinnalainen salibandyseura, jonka kautta opinnäytetyössä saatiin käytännön näkökulmaa urheilijan arkeen ja yhteistyömahdollisuuksiin koulutuksen kanssa.
Opinnäytetyö tarjoaa mielenkiintoista tietoa siitä, kuinka kaksoisura voi avata urheilijoille uusia keinoja opiskelun ja osaamisen kehittämisen kautta – kuitenkaan vaarantamatta mahdollisuuksia jatkaa urheilua huipputasolla. Opiskelu ja osaamisen kehittäminen voivat myös vaikuttaa positiivisesti urheilijan hyvinvointiin urheilu-uran aikana ja sen jälkeen.
Onko panostaminen vain opiskeluun tai urheiluun välttämätöntä?
Monet kansalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että huippu-urheilijoiden on usein haastavaa yhdistää korkeakouluopiskelu ja urheilu. Kun painottaa toista osa-aluetta enemmän, tapahtuu se usein toisen kustannuksella. Tämä tasapainottelu voi luoda vaikeuksia erityisesti nuorille urheilijoille, jotka pyrkivät kehittämään sekä urheilullista että akateemista osaamistaan.
Atte Kurkikangas syventyi opinnäytetyössään urheilijoiden kaksoisuraan. Hän tutki erityisesti sitä, kuinka paljon aikaa huippu-urheilijat käyttävät korkeakouluopintoihinsa ja harjoitteluun. Kurkikangas käytti esimerkkinä omaa koulutusalaansa ja oppilaitostaan sekä hyödynsi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) tekemää urheilijakyselyä. Tulosten mukaan opiskeluun käytetään keskimäärin kuusi tuntia ja harjoitteluun kaksi tuntia päivässä.
Urheilijan kokonaiskuormaa lisää entisestään mahdollinen työnteko, sillä harva urheilija pystyy elättämään itseään pelkästään urheilutuloilla. Liiallinen kuormitus voi johtaa heikentyneeseen palautumiseen ja lisätä loukkaantumisriskiä sekä ylirasitustilaa. Onkin tärkeää, että nuorten urheilijoiden kokonaisrasitus pysyy hallinnassa, jotta sekä fyysinen että henkinen hyvinvointi säilyvät.
Huippu-urheilija voi olla myös menestyvä opiskelija
Kurkikankaan opinnäytetyön ohjaajana toimi yliopettaja Minttu Lampinen. Hänen kokemuksensa mukaan korkeakouluopiskelun ja huippu-urheilun yhdistäminen vaatii hyvää suunnittelua, ajanhallintaa ja tukea molemmilta osa-alueilta. Tehokas ajanhallinta on avainasemassa. Kannattaa priorisoida tehtäviä ja varmistaa, että kaikki tärkeät päivämäärät tehtäville ja palautuksille ja harjoitusohjelmat ovat hyvin hallinnassa. Tehokas ajankäyttö on keskeisessä roolissa.
Urheilun oppeja ja sen tuomaa kokemusta ja osaamista voi käyttää hyödyksi opintojen edistämisessä. Esimerkiksi HAMKin liiketalouden koulutuksessa urheiluliiketoiminnan ja tapahtumamuotoilun opetussisällöt linkittyvät vahvasti urheilun parissa toimimiseen. Useat työelämälähtöiset projektit auttavat opiskelijoita hyödyntämään urheilussa opittuja tiimityö- ja neuvottelutaitoja myös työelämässä. Yhteys urheilun ja liiketoiminnan välillä auttaa urheilijoita kehittämään taitoja, jotka tukevat heidän uraansa sekä peliareenoilla että niiden ulkopuolella.
Opintojen joustavuus on tärkeä etu samaan aikaan huippu-urheilevalle. Opinnot eivät aina ole sidottuja tiettyihin aikoihin tai paikkoihin, mikä mahdollistaa opiskelijoille omien aikataulujensa mukaisen opiskelun. Näin huippu-urheilija voi suunnitella sekä harjoittelun että opiskelun mahdollisimman saumattomasti osaksi arkeaan.
Selkeät tavoitteet tukevat menestystä urheilussa ja opinnoissa
Selkeät tavoitteet sekä urheilussa että opinnoissa auttavat ylläpitämään motivaatiota. Kun tiedät tarkkaan, mitä haluat saavuttaa, on helpompaa sitoutua päämääriin ja tehdä tarvittavat panostukset niiden eteen. Moni tavoitteellinen huippu-urheilija on myös mestari hallitsemaan aikataulujaan ja edistämään opintojaan tehokkaasti. Aina elämä ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan, ja tällöin avoin keskustelu opettajan ja opiskelijan välillä voi auttaa löytämään ratkaisuja. Korkeakoulun tuki ja joustavuus mahdollistavat sen, että haasteista selvitään yhdessä.
Korkeakouluopintojen ja huippu-urheilun yhdistäminen on täysin mahdollista. Toivomme, että se johtaa menestykseen sekä urheilussa että työuralla.
Kirjoittajat:
Atte Kurkikangas, tradenomi, HAMK
Minttu Lampinen, yliopettaja, liiketalous HAMK
