Sain olla kahdesti opettajankouluttajan työelämäjaksolla tämän kevään aikana. Toisella jaksolla vierailin Satakunnan ammattikorkeakoulussa (Samk) simulaatio-oppimiseen tutustuen ja toisella Oulun seudun ammattiopistossa (OSAO) yhteisölliseen, strategiseen ja pedagogiseen johtamiseen perehtyen. Molemmat jaksot antoivat minulle uskoa oman ohjaustyön vahvistamiseksi ja aina tietysti jotakin uutta ajateltavaa.
Simulaatio-oppiminen
Simulaatio-oppimiseen halusin perehtyä, koska varsinkin hoitotyön opettajaopiskelijat, jotka opiskelevat opetusharjoittelun muualla kuin Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK), usein ovat toteuttaneet harjoittelun juuri simulaatiopedagogiikkaa soveltaen. Halusin itse kokea tämän mallin. Simulaatio-oppiminen koostuu kolmesta vaiheesta:
- Aktivoivassa aloituksessa opettajat tutustuttavat opiskelijat simulaatioympäristöön ja opittavaan aihekokonaisuuteen sekä kertovat tavoitteet.
- Toimintavaiheessa opiskelijat harjoittelevat potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
- Oppimiskeskusteluissa reflektoidaan omaa ja toisten opiskelijoiden toimintaa opettajan johdolla.
Simulaatio-opetus lisää kädentaitoja, potilasturvallisuutta sekä johtamis-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Simulaatio-opetus on motivoivaa, hauskaa ja opiskeluun innostavaa. Simulaatiossa kohtaavat teoria ja käytäntö turvallisessa ympäristössä.
Simulaatioita voidaan toteuttaa sekä verkossa että simulaatiokeskuksessa kontaktiopetuksena.
Erityisesti pidin siitä, että opiskelijan oppiminen varmistetaan useassa kohtaa. Simulaatioon ei pääse, ellei ennakkotehtävät ole tehty. Aktivoivassa aloituksessa vahvistetaan ja varmistetaan oppimista. Toimintavaiheessa jokaisella opiskelijalla on rooli; joko toimija tai havainnoija. Reflektiovaiheeseen, joka on oppimisen tärkein ja pisin vaihe, jokainen tuo omat kokemuksensa, ajatuksensa ja kysymyksensä ryhmän yhteisen tietoisuuden ja taitoisuuden lisäämiseksi. Reflektio saattaa olla vaikeaa, mutta sitä oppii. Ja juuri tämä reflektiovaihe opettaa ja syventää oppimista sekä kehittää kriittisen ajattelun taitoa. Ja kuten hoitotyön opettaja Samkista totesi, hoitajan tulee kyetä kokonaisvaltaiseen työskentelyyn (sisältää ajatukset, tunteet, toiminnan ja päätöksenteon). Tätä taitoa opitaan vain harjoittamalla kokonaisvaltaista työskentelyä.
Jatkuvan oppimisen ekosysteemi
OSAOn työelämäjakso opetti minulle, miten jatkuvan oppimisen ekosysteemiä rakennetaan. Jatkuva oppiminen on tapa toimia ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tämä teema oli esillä kaikissa kokouksissa, joissa olin mukana.
Rahoitus on niukkaa, joten koulutuksen järjestäjän tulee allokoida resurssinsa uudelleen. Jatkuvan koulutuksen tuottamat opintopisteet tuovat rahaa oppilaitokselle. Ison oppilaitoksen mahdollisuus on tuottaa koulutuksia yli koulutusalojen. Mitkä olennaiset asiat tukevat jatkuvan oppimisen ekosysteemiä, jotta tavoitteet saavutetaan? Oleellista on opiskelijoiden tukitoimien riittävyyden varmistaminen ja yhteistyö monien tahojen välillä sekä oppilaitoksen sisällä että ulkoisten yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa.
Sain kuulla Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusken kehittämispäällikön Jarmo Hakasen esityksen, jonka hän piti Oulun Innovaatioallianssin toimijoille. Hän korosti työelämän ja yrityselämän yhteistä näkökulmaa. Alueen vetovoiman eteen tulisi tehdä yhteistä työtä ja pitää yllä arkista yhteyttä. Lisäksi hän esitteli hakevan toiminnan tutkimuskokonaisuuden ja ennakoinnin raportointijärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on parantaa koulutuspalveluiden saatavuutta yrityksissä, lisätä koulutuspalvelutuottajien yhteistä ketteryyttä ja tuoda uutta elinvoimaa Oulun seudulle. Tämä tapahtuu yhteistyössä kolmen oppilaitoksen kanssa: Oulun seudun ammatillinen oppilaitos, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun Yliopisto. Teemat valitaan oppilaitosnäkökulmat huomioiden.
Eräs hanke, joka vie jatkuvan oppimisen ekosysteemiä eteenpäin, on KoKo-hanke (Kohti koulutusta). Sen kohderyhmää ovat työnhakijat, työssäolijat, työttömät, matalan palkkatason työllistyneet, koulupudokkaat, nuoret ja maahanmuuttajat. Hankkeen tavoitteena on parantaa matemaattisen osaamisen tasoa ja edellytyksiä hakeutua ammatillisiin jatko-opintoihin ja korkeaa osaamista vaativien tehtävien tarvitsemaan koulutukseen.
Työpaketit
- oppimisen tukeminen – monipuolisia keinoja tukea LUMA-aineiden oppimisessa, itsesäätelytaitojen kehittäminen verkkokursseissa, kehittää yksilöllistä oppimista, hakea keinoja opiskelijoiden motivaation lisäämiseksi LUMA-aineissa
- valmentavat verkkokurssit
- tiedotus ja viestintä.
Yhteenveto kokemuksista
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja intensiivinen työelämäjakso. Paljon pohdittuja asioita OSAOssa ja mielenkiintoinen kehittämisbuumi. Turhaan ei OSAO ole saanut Maineteko-tunnustusta. Oppi Samkin työelämäjaksosta on se, että oppiminen koskettaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Mitä useampaa aistia pystytään hyödyntämään oppimisessa, sitä tehokkaampaa on oppiminen. Myös oppimisen sosiaalisuus korostui oppimista edistävällä tavalla.
Kirjoittaja
Tiia Isokorpi, lehtori, ammatillinen opettajankoulutus
