Mitä hankkeesta jäi käteen?

Hanketyö, josta myös hankehumppana kuullaan välillä puhuttavan, on parhaimmillaan arvokas väline tutkia, testata, kehittää ja innovoida uusia työvälineitä ja -tapoja hankesuunnitelman määrittelemälle kohderyhmälle. Toisinaan lopputuloksena syntyy jotain pysyvää ja hankkeen myötä hyväksi todetut toimintatavat jäävät osaksi korkeakoulun arkea. Hankkeen rahoituksen avulla on mahdollista tehdä villejäkin kokeiluja ja toteuttaa niitä toiveita ja unelmia, pieniä ja suuria, joihin ilman hanketta ei olisi mahdollisuutta.

Tässä blogitekstissä haluan kertoa puoli vuotta sitten päättyneen Voimala-hankkeen lopputuotoksista, jotka eivät jääneet kertaluontoisiksi kokeiluiksi, vaan ovat hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen päässeet osaksi Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) pysyviä toimintatapoja. Voimala-hanke (2022–2023) oli Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama hanke. Voimala oli jatkoa aiemmalle Voima-hankkeelle, jota tehtiin yhteistyössä Haaga-Helian kanssa. Molempien hankkeiden kärkenä on ollut HAMKin opiskelijahyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen. Hanketoimijoina ovat alusta alkaen olleet yhteistyössä HAMK Edu -tutkimusyksikkö, opiskelijakunta HAMKO sekä HAMKin opiskelijahyvinvointitiimi.

Tuutortoiminnan tukeminen

Tuutortoiminnan tukeminen ja kehittäminen oli suuressa roolissa Voimala-hankkeessa. Kahden vuoden aikana tehtiin tutkimusta, tavattiin tuutoreita, järjestettiin koulutuksia ja yhteisiä kehittämispäiviä ja oltiin aktiivisesti mukana tuutoreiden ja heitä ohjaavien opinto-ohjaajien arjessa. Hektisen opinto-ohjaajan työn tueksi aloimme kehittää yhteistä toimintamallia, jonka avulla tuutoritoimintaa olisi helpompaa aikatauluttaa ja ohjata. Konkreettisina uusina toimintatapoina järjestettiin kahtena vuonna opinto-ohjaajien ja tuutoreiden yhteinen koulutuspäivä, sekä uusien ja vanhojen tuutoreiden ns. “kapulanvaihtopäivä”, jossa tiedon siirto vanhoilta uusille mahdollistettiin ohjatusti. Lisäksi opinto-ohjaajat osallistuivat keväisin järjestettäviin tuutorikoulutuksiin. Näitä toimintamalleja jatketaan myös tulevina vuosina.

Tutkimusperustainen toiminnan kehittäminen luo työlle pohjaa ja varmuutta, ja siksi tähänkin työhön lähdimme ensin seuraten ja tutkien ennen varsinaisia toimenpiteitä. Tuutortoimintaan liittyvää tutkimusta teimme haastatellen sekä tuutoreita että opinto-ohjaajia ja tutkimuksen tuloksia esittelimme tilaisuuksissa aktiivisesti. Tutkimuksen tuloksien pohjalta kehittäminen oli selkeää ja systemaattista.

Panama

Yhteisöllisyys tai pikemminkin sen puute on puhututtanut korkeakoulukentällä viime vuosina, eikä koronapandemian jälkeinen kampuksille paluu ole sujunut ongelmitta. Voimala-hankkeen aikana tarkastelimme myös sitä, löytyykö meiltä sellaisia tiloja, jotka aidosti mahdollistavat yhteisöllisyyden ja sellaisen olemisen, jota opiskelijat opintojensa keskellä kaipaavat. Opiskelijoiden kanssa jutellessa selvisi pian, että tilausta yhteisölliselle, sekä opiskelun että vapaa-ajanvieton mahdollistavalle tilalle olisi. Sopiva tila löytyi, ja se sisustettiin ja kalustettiin opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Panama-opiskelijatila oli myös tärkeä ensiaskel kohti DBE-mallin mukaisia yhteisöllisiä tiloja, joita kampuksille alkaa vaiheittain rakentua. Iloitsimme suuresti esimerkiksi Visamäen korkeakoulukeskuksen liikuntahallille syksyllä 2023 avatusta opiskelijatilasta, joka noudatti samaa hyvää havaittua toteutustapaa.

Hyvinvointituutorit ja myötätuntomentorointi

Hyvinvointituutori-konsepti luotiin jo aiemman Voima-hankkeen aikana, ja se sai runsaasti positiivista huomiota kansallista mediaa myöten. Hyvinvointituutorit toimivat myös Voimala-hankkeessa, ja toimintaa kehitettiin niin, että alkuvuodesta 2024 HAMKin liikuntatuutorit ja hyvinvointituutorit sulautettiin yhdeksi. Nykyään uudet hyvinvointituutorit voivat toimia painottuen liikuntaan ja/tai yleiseen hyvinvointiin. Uudet hyvinvointituutorit toimivat opiskeluhyvinvointitiimin ohjauksessa, ja he näkyvät erilaisissa tapahtumissa ja tempauksissa ympäri lukuvuoden kaikilla eri kampuksilla.

Nyyti ry:n kehittämää Myötätuntomentorointia lähdettiin myös pilotoimaan osana Voimala-hanketta. Kaksi hankkeen työntekijää kävi keväällä 2023 myötätuntomentoroinnin starttikoulutuksen, jossa opittiin, miten vertaispedagogiikka ja myötätuntotaidot voivat toimia vaikuttavina välineinä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Syksyllä 2023 koulutimme uudet myötätuntomentorit ja saman syksyn aikana toteutimme ensimmäisen pilottiryhmän. Vertaisryhmän tapaamiskertojen teemoina oli muun muassa myötätunnon perusteet, itsemyötätunto, myötätunto muita ihmisiä kohtaan ja omat ja muiden vahvuudet. Tapaamiskertojen välillä oli lisäksi yksilötehtäviä ja -harjoitteita. Myötätuntomentorointia HAMKissa jatketaan myös tulevaisuudessa ja tällä hetkellä suunnitteilla on ensi lukuvuoden alkavat ryhmät.

Lopuksi

Hanketyö ei toden totta ole pelkkää hankehumppaa, vaan hyvällä suunnittelulla ja toimintaan sitoutuneiden tekijöiden yhteistyönä voi syntyä sellaista priimaa, ettei siitä enää haluta luopua. Kun hankerahoituksen avulla on tehty hyvä pohjatyö ja valitut toimintatavat todettu oikeiksi, myös organisaatio näkee niiden arvon. Näistä tuloksista emme halua luopua ja siksi niitä jatketaan, pysyvästi. Tai ainakin siihen saakka, kun on aika taas kehittää niitä edelleen.

Kirjoittaja

Riikka Tuominen, projektiasiantuntija HAMK Edu -tutkimusyksikössä, Voimala -hankkeen projektipäällikkö