Tulevaisuuden maanviljelijät -hankkeessa tehtiin syksyllä 2021 kysely maatalousalan opiskelijoille. Kysymykseen “Millaisia tietoja ja valmiuksia tulevaisuuden maanviljelijät tarvitsevat?” saatiin yli 200 vastausta. Vastauksista erottui erityisesti yrittäjyys ja ympäristö. Yrittämisessä keskeisempinä asioina nähtiin johtamis– ja talousosaaminen. Ympäristöasioissa koettiin ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittävät asiat erityisen tärkeinä. Muina tulevaisuuden valmiuksina nähtiin digitaalisuus ja teknologia sekä tiedonhankinta- ja verkostoitumistaidot.
Vastaukset ovat hyvin saman suuntaiset kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen koordinoiman Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) tuottama ennakointitieto tulevaisuuden osaamistarpeista. OEF:n mukaan keskeisimpiä työelämään vaikuttavia ilmiötä ja kilpailuetua tuottavia tekijöitä ovat digitalisaatio ja teknologinen kehitys.
Tekoälyn käytön arvioidaan automatisoivan monia toimintoja ja big datan hyödyntämisen uskotaan yleistyvän. Digitaalisuus muuttaa niin yritysten kuin asiakkaiden toimintatapoja. Verkkopalveluissa asiakkaan kysymyksiin vastaa tekoälyä hyödyntävä tietokoneohjelma, ja suunnittelutyö siirtyy verkon yli työskenteleviin tiimeihin. Eri tavoin kerätystä tiedosta syntyvä data toimii päätöksenteon apuna. Digitaalisuuden ohella taloudellisuuden ja ekologisuuden merkityksen arvioidaan kasvavan. Luontoarvot nähdään yhä merkittävimpänä osana innovaatioita. Työelämässä korostuu muutoksenhallintataito.
Tulevaisuuden maanviljelijöiden menestys edellyttää laajaa osaamista
OEF:n mukaan maatalousalan kasvava osaamistarve liittyy liiketoimintaosaamiseen, resurssitehokkuuteen ja kiertotalousosaamiseen. Tärkeinä taitoina nähdään kokonaisuuksien hallinta- ja ongelmanratkaisutaidot sekä vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot. Ulkomaisen työvoiman myötä monikulttuurisuustaidot tulevat entistä tärkeämmiksi. Maatalouden digitalisoimisen ajatellaan edellyttävän kykyä hyödyntää digitaalisia alustoja, ohjata ja hallita digitaalisia toimintoja sekä osata hyödyntää robotiikkaa- ja sensoriteknologiaa. Lisäksi pitäisi osata kyberturvallisuuteen sekä henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojaamiseen liittyviä asioita.
Tulevaisuuden osaamisen tunnistaminen ja tarvevastaavan, osaavan työvoiman kouluttaminen on oppilaitosten avaintehtävä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien laatiminen on Opetushallituksen vastuulla, kun taas ammattikorkeakoulut vastaavat itse opetussuunnitelmatyöstä. Ammattikorkeakoulujen tuleekin alati huolehtia opetussuunnitelman työelämävastaavuudesta.
Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opetussuunnitelmaa uudistettiin merkittävästi vuonna 2019. Uudistuksessa kuultiin työnantajien toiveet ja tunnistettiin erityisesti globalisaation ja digitaalisuuden tuomat haasteet sekä datan keruun ja hyödyntämisen mahdollisuudet. Työnantajat arvostavat luotettavaa ja itsenäisesti toimivaa työntekijää, jolla on hyvät sosiaaliset ja viestinnän taidot, ja joka on kielitaitoinen verkostoituja. Työnantajat ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että ammattitaidon oppii työssä, mutta jos yleiset työelämätaidot eivät ole kunnossa, on työssä vaikea menestyä.
Pitääkö myös maanviljelijän olla sosiaalisesti lahjakas, yhteistyökykyinen, kyvykäs ja kielitaitoinen esiintyjä?
Vastaus on varmasti kyllä. Maanviljelijänä toimiminen ei ole tänä päivänä yksin tekemistä. Maanviljelijän ammatissa tarvitaan yrittäjyyden sekä talous- ja tuotanto-osaamisen lisäksi hyviä verkostoja. Toimitaan sitten kasvinviljely- tai kotieläintilalla, niin ilman hyvää substanssiosaamista ei voi menestyä. Koulun tärkeimpänä tehtävänä onkin valmentaa opiskelijoita syvään osaamiseen, mutta samalla myös kompleksiseen, alati muuttuvaan ympäristöön. Koulun pitää pystyä ravistelemaan perinteisiä opettajajohtoisia toimintamalleja, luomaan oppimistilanteita ja -paikkoja, joissa ammattialan syvällinen osaaminen hankitaan työelämän vaateita ja pelisääntöjä opiskellen.
Oleellisinta on pohtia, millaisilla oppimisprosesseilla, ohjauksella, harjoituksilla, testeillä tai tenteillä kasvatetaan muutoksenhallintaa edistävää osaamista: ongelmanratkaisutaitoja, itseohjautuvuutta, uuden oppimiskykyä, vastuunottoa oman osaamisen kehittämisestä sekä tiedon arviointitaitoa. Opiskelijoille tehty kysely osoittaa, että opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä ei tarvitse heille perustella. Mutta valitut pedagogiset ratkaisut saattavat niitä vaatia, jotta aiheettomalta kritiikiltä vältytään.
OEF:n raportissa esitellään myös mielenkiintoinen ajatus eri ammattialaoja ja kouluasteita yhdistävästä koulutusmallien kehittämisestä. Sen mukaan yhteiskunnan tarjoaman jatkuvan oppimisen rahoituksen tulisi seurata ihmistä, jolloin kukin voisi valita joustavasti, mitä, missä ja milloin opiskelee. Toimiessaan järjestelmä tarjoaisi opiskelijalle mielekkään tavan kehittää omaa henkilökohtaista osaamisprofiilia yksilöllisen ja joustavan polun avulla.
Hankkeesta
Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke (2021–2022) kehittää maatalousalan oppilaitosten yhteistyönä opetuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä, oppimateriaaleja sekä opetusmaatilojen toimintaa. Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa hanketta yhdessä monien muiden oppilaitosten sekä opetusmaatilojen kanssa. Hanke on osa Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa 2020–2022, ja sen rahoittajana toimii Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus.
Kirjoittaja
Outi Vahtila, HAMK Bio, maaseutuelinkeinojen koulutus, Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke
