Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu mahdollistaa kiinnostavan tarkastelukulman luottamukseen. Luottamus on palvelussa liitetty ryhmiin 55 psykologia sekä 60 sosiologia ja sosiaalipsykologia. Luottamuksen alakäsitteeksi palvelu nimeää itseluottamuksen. Tässä tekstissä käsiteltävän teeman kannalta keskeisiä ovat myös luottamukseen liitetyt assosiatiiviset käsitteet: Epäily, epävarmuus, luotettavuus, luottamuksellisuus, usko ja varmuus.
Hyvinvointialueet ja valvonta
Uusien hyvinvointialueiden toiminta on käynnistynyt vuoden 2023 alussa. Omavalvonta ja sen käytännössä edellyttämä luottamus ovat keskeisiä tämän Suomen aluehallinnon historialliseen uudistukseen sisältyvien tavoitteiden toteutumiseksi. Olemme päätyneet pohtimaan luottamuksen keskeistä merkitystä tarkastellessamme sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen, valvonnan ja oikeusturvan toteutumista tässä uudessa toimintaympäristössä. Ansiokkaasti vuoden 2022 aikana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa suunniteltiin ja kehitettiin Aluehallintoviraston ja Valviran yhteisessä HVA-projektissa. Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain myötä organisaatiotason omavalvonta korostuu hyvinvointialueiden toiminnassa ja asettaa vaatimuksia myös yksilön ammatilliselle toiminnalle.
Omavalvonta ja ammatillinen asiantuntijuus
Itseluottamus luottamuksen alakäsitteenä on tässä yhteydessä merkityksellinen. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten itseluottamuksen perustana on ammatillisuus ja asiantuntijuus. Valmius ja taito kriittisesti tarkastella omaa osaamista korostuu muuttuneessa toimintaympäristössä. Yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen asiakkaiden, kansalaisten ja ammattilaisten kesken on uusien hyvinvointialueiden toiminnan kannalta keskeistä. Asiakaslähtöisten palveluprosessien, ennaltaehkäisevän toiminnan ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan sosiaalisen asiantuntijuutta, josta on tarve ihan erikseen tehrä numeroo.
Omavalvonnan korostuessa ammattilainen joutuu kysymään itseltään: Olenko luottamuksen arvioinen? Entä jos yhteiskunnallinen vastuutehtäväni ja sen asianmukainen hoitaminen on ensisijaisesti sen varassa, että itse valvon omaa toimintaani? Entä, missä määrin omaan työhön pitää sisällyttää jatkossa aiempaakin enemmän valvontaa myös kollegan työsuoritusta koskien? Uskallanko tehdä velvollisuuteni ja ilmoittaa oman organisaationi epäkohdista?
Epävarmuus ja eettisen perustan vahvistaminen
Omavalvonnan keskeinen rooli herättää epävarmuutta, kuinka luotettavaa valvonta omavalvonnan keinoin voi olla. Toisaalta epäily herää myös siitä, onko tähän päädytty omavalvonnan odotetun taloudellisuuden myötä. Rahaa on aloittaneilla hyvinvointialueilla vähän. Yhä useammin ratkaisuja haetaan, suurinkin odotuksin, palvelujen ja myös niiden valvontaan liittyvien prosessien digitalisoinnista. Luottamuksellisuus on asiakas- ja potilastietojen tuottamisen ja käsittelyn edellytys sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnassa. Kestävien ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät pitkäjänteistä, myös eettiset näkökulmat monipuolisesti huomioon ottavaa työtä.
Digitalisoituvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen toiminnan eettisen perustan vahvistamista on käsitelty vuoden 2022 lopulla ilmestyneessä artikkelissa Modus operandi for ethical action in social and health care in the era of digitalisation. Julkaisussa on arvioitu SotePeda 24/7-hankkeessa kehitetyn eettisen toimintamallin käyttöönottoa erityisesti koulutuksessa. Mallilla arvioitiin olevan myös systeemistä potentiaalia siihen yhteiskehittämisen myötä sisäänrakennettujen elementtien myötä. Aktiivisesti käytettynä ja sen sisältöjä edelleen kehittäen eettinen toimintamalli voi vahvistaa luottamusta, myös monialaisessa yhteistyössä. Uskoa ammatillisuuteen ja varmuutta omaa toimintaa säätelevien valintojen perusteista tarvitaan 21 hyvinvointialueen Suomessa.
Kirjoittajat
Raija Koskinen, lehtori HAMK Hyvinvointiosaamisen yksikkö
Jaana Tervo, erityisasiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
