Alati kasvava jätemäärä ja kierrätyksen tehottomuus aiheuttavat huolta yhteiskunnassa. Teknologian tuomia mahdollisuuksia kiertotaloudelle ja kierrätykselle on tutkittu, mutta kuluttajien ja kotitalouksien rooli on saanut vähemmän huomiota. Tosiasia kuitenkin on, että kierrätysasteen kasvattamisessa avainroolissa ovat nimenomaan kuluttajat ja heidän ajattelutapansa.
Jotta teknologia saadaan valjastettua palvelemaan kierrätystavoitteiden saavuttamista, on ymmärrettävä käyttäjän näkökulmasta, kuinka teknologian avulla voidaan tehostaa kuluttajien kierrätysaktiivisuutta ja madaltaa esteitä tehokkaalle kierrätykselle. Teknologian tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta kotitalouksien jätteiden lajittelun ja kierrätyksen onnistuminen riippuu vahvasti kestävästä kuluttajakäyttäytymisestä ja ihmisten vihreästä ajattelusta.
Syntypaikkalajittelu
Kotitalouksissa eli jätteen syntypaikoilla kuluttajien tekemä jätteiden lajittelu vaikuttaa kierrätysasteeseen. Kuluttaja päättää kotonaan, lajitteleeko jätteensä ja toimittaako erilliskerättävät jätteet erilliskeräykseen vai laittaako kaiken sekajätteeseen. Materiaalien kierrätystä perusteellaan sillä, että talteen saatavilla materiaaleilla voidaan vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta ja sillä, ettäkierrätysprosesseilla on yleensä pienemmät ympäristövaikutukset kuin neitseellisten materiaalien valmistamisella. Samalla pienenee myös hävitettävän jätteen määrä. Kuluttajien kierrätysaktiivisuuteen vaikuttavat myös tarjolla olevat kierrätyspalvelut. Tutkimuskirjallisuus tunnistaa tyypillisiksi esteiksi kierrätykselle muun muassa ihmisten asenteet ja kierrätyspalveluiden laadun.
Kotitalouksien rooli kierrätyspalveluiden kehittämisessä
Ymmärtääksemme kuluttajien ja kotitalouksien roolia kierrätyspalveluiden kehittämisessä haastattelimme viittä kiertotalousalan yritystä vuonna 2022. Kävi ilmi, että jätehuoltoyhtiöt katsovat syntypaikkalajittelu olevan haaste, minkä liian harva kotitalous hoitaa kunnolla. Syntypaikkalajittelun on kuitenkin osoitettu olevan tehokkain keino materiaalien lajitteluun, joten sitä on syytä saada parannettua.
Palveluiden suunnittelussa kiertotalousala noudattaa perinteisesti ns. ”insinööriajattelua”: palvelut suunnitellaan jätelain ehdoin insinöörin suunnittelupöydällä, jolloin palvelujen käyttäjä saattaa unohtua. Yritykset tiedostavat, että heidän pitäisi ymmärtää, mikä aktivoi kuluttajaa, ja toisaalta sitä, miksi kuluttajat käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Asiakaskyselyjä saatetaan tehdä vuosittain, mutta niissä ei juurikaan tule kehittämisideoita esille. Yritykset kokevat kuluttajien ja kotitalouksien ideoiden keräämisen ja analysoinnin suureksi haasteeksi. Kuitenkin kuluttajien ideoilla nähdään olevan potentiaalia palveluiden kehittämisessä.
Yritysten mukaan kuluttajat ja kotitaloudet tulisi saada ymmärtämään syntypaikkalajittelun ja kierrätyksen hyödyt. Jos ihminen ei tiedä miksi jätteet pitäisi lajitella, hänen on helppoa jättää se tekemättä. Esteeksi kotitalouksien motivoitumiselle lajitteluun tunnistetaan se, ettei kotitaloudet saa lajittelustaan mitään palautetta: tarvitaan näkymää lajittelun onnistumiseen sekä tavoitetasoon.
Digitalisaation ensi askel jätehuollossa voisi olla juuri näkyvyyden tarjoaminen kuluttajalle kotitalouden omaan suorituskykyyn. Teknisesti on mahdollista mitata kotitalouden jätteiden määrä tietyllä alueella ja tehdä vertailuja alueiden välillä. Eräs haastatelluista yrityksistä kertoikin, että heidän jo nykyisin keräämänsä data mahdollistaisi tiedon jakamisen kuluttajalle, mikä avaisi kotitaloudelle mahdollisuuden seurata omaa suoritustaan suhteessa muihin.
Tartutaan toimeen!
Se, mitä me voimme tehdä, on auttaa kiertotalousyrityksiä paitsi lisäämällä kuluttajien ymmärrystä syntypaikkalajittelun merkityksestä, myös auttaa kehittämään asiakaskyselyitä kehitysideoita tuottaviksi sekä osallistaa heidät palveluiden kehittämiseen palvelumuotoilun menetelmin.
Eiköhän lähdetä ottamaan askeleita digitalisaation hyödyntämiseen tarjoamalla kuluttajalle näkyvyyttä omaan suoritukseen! Taloyhtiöt olisivat tässä potentiaalinen pilottikohde, jossa lajittelussa onnistumisen tiedon lisäksi asukkaille voidaan osoittaa sen vaikutukset jätehuollon kustannuksiin. Samalla voitaisiin tutkia, miten nämä vaikuttavat käytännössä lajitteluaktiivisuuteen.
Kirjoittajat
Anne-Mari Järvenpää, tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö
Jari Jussila, tutkijayliopettaja, HAMK Design Factoryn johtaja
Tässä tekstissä kuvattuja toimia on tehty VÄLKKY- ja KOTILO-hankkeissa. Voit lukea lisää tekstissä mainitun haastattelututkimuksen tuloksista artikkelistamme Involving consumers and households in smart waste recycling.
VÄLKKY – Vihreät älykkäät palvelut kiertotalousyritysten kehittämisessä: Hankkeen verkkosivut.
KOTILO – Kuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen: Hankkeen verkkosivut.
Tutkijan minuutti – Mikä helpottaisi kotitalouksien kierrättämistä? Katso video tästä.
