Istun uuden omakotitalomme ikkunan äärellä ja katselen pihamaallemme. Pihan ainoaan puuhun ripustettu talipötkö on jo kuukauden päivät ollut koskematon. Piha on autio, nurmikon ja ajopihan peittämää paljasta pintaa. On pysäyttävää huomata omin silmin, miten pientalopihalla tehdyt valinnat vaikuttavat luontoon ja sen eliölajeihin. Mitä jos kaikilla olisi samanlainen piha kuin meillä? Menee yöunet.
Pientaloalueiden rooli ilmastonmuutoksessa
Pientaloalueiden merkitys osana kaupunkisuunnittelun ilmastokestäviä toimenpiteitä on vasta hiljattain noussut keskusteluihin. Ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun keskeisenä ratkaisuna pidetään kaupunkirakenteen tiivistämistä. Tiivistämisen tiedetään olevan hyödyistään huolimatta myös uhka kaupunkien pienilmastolle ja elinympäristön biodiversiteetille.
Tiivistäminen koskettaa myös kaupunkien pientaloalueita, joilla tiivistäminen näkyy muun muassa tonttitehokkuuden kasvattamisena, tonttien lohkomisena ja tonttikokojen pienentämisenä. Suomen asuntokannasta yli 40 prosenttia on pientaloiksi luokiteltavia omakoti- tai paritaloja (Tilastokeskus, 2023). Tämän määrän ja kaupungistumisen kiihtymisen vuoksi pientaloalueilla on valtavasti potentiaalia ilmasto- ja ekologiakriisin hillintä- ja sopeuttamistoimissa.
Aikansa kuva
Tyypilliset suomalaiset pientalopihat ovat muotoutuneet historiaamme mukaillen. 1900-luvun alkupuolella kansainvalistustyö toi ensimmäiset viljelyä käsittelevät oppaat ja mallipiirustukset sivistämään maalla asuvaa väestöä. Teollistumisen ja sitä seuranneen kaupungistumisen kiihtyessä uusille asunnoille oli kaupungeissa suuri ja kiireellinen tarve. Kaupunkien laidoille alkoi nousta pientaloalueita, joita leimasivat sota-ajoista seuranneet pula-aika ja säännöstely. Suuret tonttikoot mahdollistivat kotitarveviljelyn ja paikallisen sadevesien hallinnan.
1960-luvulta alkaen elintaso kasvoi ja kotitarveviljelyn merkitys pihalla väheni. Vapaa-ajan lisääntyminen merkitsi tarvetta varata pihalta tilaa myös oleskelulle ja viihtymiselle. Yksityisautoilun lisääntyminen haukkasi monelta pihalta leijonan osan ajopihoineen ja talleineen. Nurmikkoa ja koristekasvillisuutta lisättiin jäsentämään pihan tiloja. Pihasta tuli hiljalleen asunnon jatke, virkistävä olohuone.
Kehitys 2020-luvun pihaksi on tapahtunut hyvin nopeasti. Nykypäivän pihalla ekologiset arvot ovat suosiossa: pihoille perustetaan kukkivia niittyjä, pystytetään hyönteishotelleja ja piharakennuksille asennetaan viherkattoja. Samalla oleskelualueisiin vaadittu ja haluttu tilan tarve on lisääntynyt. Hyötypuutarha on nivottu enää muutaman lavakauluksen ja parin kääpiöivän omenapuun voimin osaksi oleskelualueen terassia.
Pientalopiha ja sen ilmastokestävyys
Millainen on ilmastokestävä pientalopiha? Ilmastokestävyys itsessään tarkoittaa ilmastonmuutokseen sopeuttavaa ja sen vaikutuksia hillitsevää tapaa toimia jonkin teeman parissa (Tikkakoski ym., 2024). Ilmastokestävän pientalopihan tulisi taipua moneen haasteeseen ja kestää vaihtelevia olosuhteita. Ilmastomuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää pientalopihalta mahdollisimman paljon rakentamatonta, hulevesiä läpäisevää pinta-alaa. Pihalla tulisi mielellään olla myös luonnon oman maaperän maa-ainescocktailia, jonka reseptissä on jo valmiina ekosysteemien toimivuudelle ja ihmisen hyvinvoinnille tärkeät eliöt, bakteerit ja mikrobit.
Maaperän säilyttämiseen ja läpäisevien pintojen määrään voidaan vaikuttaa jo asemakaavoitusvaiheessa. Tontin rakennusten sijainti voi pahimmillaan edellyttää ajopihan ja kulkureittien toteuttamista niin, ettei tilaa riitä suuriksi kasvaville puille, jotka täysikasvuisina tuottavat runsaasti ekosysteemipalveluita. Mikäli ajopiha ja kulkureitit vievät paljon pinta-alaa, syntyy tontilla myös enemmän hulevesiä eikä niiden käsittelylle jää tarpeeksi tilaa.
Ilmastokestävyyden kannalta paras ratkaisu on yhdistää rakennukset yhdeksi monikerroksiseksi kokonaisuudeksi. Asemakaavoituksessa voidaan harkita ajopihojen yhteiskäyttöä naapureiden kesken tai korttelikohtaisia, keskitettyä pysäköintiratkaisuja, joilla voidaan säästää läpäisevää pintaa. Läpäisevät tontin osat mahdollistavat hiilenkierron, hulevesien hallinnan, runsaan ja monilajisen kasvillisuuden ja niiden tuottamat hyödyt mm. rakennuksen energiansäästölle. Vehreät, ilmastoltaan miellyttävät ja tunnelmaltaan viihtyisät pientaloalueet lisäävät myös kaupungeille tärkeää veto- ja pitovoimaa.
Palaan ajatuksissani omalle pihallemme. Ensi keväänä alkaa pihalla runsaamman ja monimuotoisen kasvillisuuden istuttaminen, joka tulee parantamaan niin luonnon kuin omaakin viihtyvyyttä pihalla. Tervetuloa meille luonto!
Kaksi vuotta myöhemmin
Seurailen ilta-auringossa pihallamme lepattelevia perhosia, pensaikoiden suojissa hyppelehtiviä rastaita ja pellolla ruokailevia metsäkauriita. Minua hymyilyttää, kun muistelen, miten aiemmin aamulla säikähdimme toisiamme rusakonpoikasen kanssa. Linnut laulavat viimeisiin päivän säteisiin ja vielä hetken kimalaiset hakevat mettä pihakasvien kukinnoista. Luonto on kotona.
Kirjoittajat:
Katja Tuomala, suunnitteluhortonomi, Porin kaupunki & asiantuntija, ILPI-hanke
Minna Miettinen, projektikoordinaattori, Hämeen ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Tilastokeskus (2023). Asuminen ja rakentaminen. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html
Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H., Luhtala, S., Hildén, M., Mikkola, M., Kühn, T., Naumanen, H., Ahonen, S., Haapala, A., Lilja, S., Tuomenvirta, H., Drebs, A. & Votsis, A. (2024.) Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua. Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/576343
Hämeen ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston Ilmastokestävät pientaloalueet (ILPI) -hankkeessa etsitään tasapainoa tiiviin rakentamisen ja vihreän säilyttämisen välillä, jotta pientaloalueet voivat sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja hillitä ilmastonmuutoksen aiheuttamia lieveilmiöitä. Hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun asti, ja sen osarahoituksesta vastaa Euroopan unioni. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Teksti on osa moniosaista juttusarjaa.
Muut osat:
OSA 1: Pientalopihat suomalaisten kaupunkien ilmastokestävyyden ytimessä – miten yhdistetään tiivistyvä kaupunkirakenne, kaupunkiekologia ja toiminnalliset tarpeet?
OSA 2: Pientaloalueilla ratkotaan kaupunkien ilmastokestävyyden haasteita monella tasolla
OSA 3: Puilla voidaan vauhdittaa pientenkin pihojen ilmastokestävyyttä
OSA 4: Kotipihasta ilmastoteko
