Kiertotalous ei ole vain trendi tai ympäristöteko, vaan se on älykkään, kestävän ja kilpailukykyisen liiketoiminnan perusta. Kiertotaloutta voitaisiin ajatella ainoana tulevaisuuden talousmallina, joka turvaa muun muassa ympäristöämme vähentämällä neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja minimoimalla jätteen syntyä. Siirtyminen kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja voi avata yrityksille uusia mahdollisuuksia, jotka lisäävät myös tehokkuutta ja innovaatiota. Yhdistelemällä eri kiertotalousliiketoimintamalleja keskenään yrityksellä on mahdollisuus saavuttaa hyötyjä ja välttää liiketoiminnan tehottomuutta (Sitra & Deloitte, 2022). Yritykset, jotka omaksuvat kiertotalouden periaatteet, voivat paitsi säästää kustannuksia myös luoda kestävämpää ja kilpailukykyisempää liiketoimintaa, joka palvelee niin ympäristöä kuin asiakkaitakin paremmin.
Kiertotaloushankkeella tuetaan yritysten kestävää liiketoimintaa Hämeessä
Hämeen ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun ja Hämeen TE-toimiston yhteiseen ”KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa” -hankkeeseen (www.hamk.fi/kiito) mukaan ilmoittautuneet ja kiertotalousliiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet yritykset muodostivat hyvin heterogeenisen ryhmän eri aloilta. Hankkeen aloitusvaiheessa toteutettiin alkukartoitus, jossa selvitettiin, mitkä taustatekijät motivoivat ja ohjaavat yrityksiä pohtimaan kiertotalouden liiketoimintamalleja ja minkälaisia tarpeita yrityksillä on toiminnan kehittämisessä Hämeen alueella. Alkukartoituksen haastatteluissa yrityksiltä kysyttiin muun muassa sitä, ohjaavatko esimerkiksi asiakkaiden odotukset tai lainsäädäntö yritysten siirtymää kiertotalouteen eri toimialoilla vai koskettaako vastuullisuusasiat yleisesti jo kaikkia aloja tasapuolisesti.
Haastattelujen myötä yrityksistä nousi esiin erilaisia tarpeita ja motivaatiotekijöitä. Vahvimmin esiin nousi aito kiinnostus ja halu kehittää omaa osaamistaan kiertotaloudessa, mutta myös kiinnostus materiaalienkierron ja tuotantoketjujen mahdollisuuksiin. Osalla yrityksistä digitalisaation kehittäminen oli noussut tärkeimmäksi kehityskohteeksi, kun taas toiset painivat markkinointiviestinnän tehostamisen parissa. Osassa yrityksissä nousi esiin tarve osaavalle henkilöstölle kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöön ottamisessa tai tämänhetkisen henkilöstön lisäkouluttamisessa. Mukaan mahtuu myös muutamia yrityksiä, joiden ydinbisnekseen kiertotalous on kuulunut jo vuosien ajan.
Itsearviointityökalun kehittämistarve
Alkuhaastatteluiden perusteella voidaan myös todeta, että yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, tarvitsevat tukea ja opastusta monenlaisissa tarpeissaan kehittäessään liiketoimintaansa kiertotalouden mukaiseksi. Yritysten tunnistamat kehittämistarpeet ovat avainasemassa, mutta myös ne, jotka ovat tunnistamattomia tai tuntemattomia. Hankkeen kannalta tämä korostaa itsearviointityökalujen kehittämistarvetta, jotta voidaan paremmin tukea yrityksiä niiden yksilöllisissä tavoitteissa ja tarpeissa.
Seuraavissa hankkeen vaiheissa keskityttiin sellaisten arviointityökalujen kehittämiseen, jotka auttavat yrityksiä tunnistamaan paremmin potentiaaliaan ja tarvittavia kyvykkyyksiään kiertotalouden liiketoimintamalleissa. Ne voisivat myös auttaa navigoimaan käytännön kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Hämeen TE-toimisto yritysten ja hankkeen kohtauttajana
KIITO-hankkeen aikana kehitettyjen arviointityökalujen ja muiden yrityksille suunnattujen toimenpiteiden lisäksi hankkeessa tarjotaan tukea kiertotalousliiketoiminnan kehittämissuunnitelman laatimisessa ja toteutuksessa. Hankkeen päätyttyä yrityksillä on tarvittavat eväät edistää suunnitelmiaan ja viedä ne käytäntöön. Tämä luo konkretiaa hankkeeseen osallistuvien yritysten alkuhaastatteluissa toivomalla tavalla.
Kun yritysten kehityssuunnitelmat ovat valmistuneet ja visiot vahvistuneet, julkisten yrityspalveluiden merkitys yritysten tukena kasvaa entisestään. Hämeen TE-toimisto ja sen yrityspalvelut tarjoavat työnvälitys- ja rekrytointipalveluiden, kansainvälisten rekrytointipalveluiden sekä työvoima- ja yrittäjyyskoulutusten lisäksi liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä rahoituspalveluita sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyviä koulutuspalveluita (Hämeen yrityspalvelut, 2024). Hämeen TE-toimiston ja alueen ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö onkin siis nousemassa entistäkin keskeisempään rooliin alueen pk-yritysten tukena. Erityisesti tämä yhteistyö on tärkeää yritysten siirtyessä kohti kestävää liiketoimintaa, jossa kiertotalouden keinot ovat avainasemassa.
Lähteet
Sitra & Deloitte. (2022). Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Sitra, Helsinki. https://media.sitra.fi/app/uploads/2022/02/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf
Hämeen yrityspalvelut. (2024). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. https://www.ely-keskus.fi/web/hameen-yrityspalvelut
Kirjoittajat
Timo Tolonen ja Heli Minkkinen työskentelevät yrityslähtöisen työnvälityksen asiantuntijoina Hämeen TE-toimistossa Kanta- ja Päijät-Hämeen Painopistetiimissä. KIITO-hankkeessa tehtävänä on varmistaa yrityslähtöinen asiakaspalvelu, hankkeen tapahtumien markkinoiminen asiakastapaamisilla ja sisällyttää Hämeen yrityspalvelut pitkäjänteisesti hanketyöhön mukaan.
Marina Weck, KIITO-hankkeen päällikkö, tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö
KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hankkeessa kehitämme uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja digitaalista osaamista pk-yrityksille Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Tuemme yritysten kilpailukykyä ja kestävää kasvua vahvistamalla korkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyötä. Lisäksi parannamme työvoiman saatavuutta ja osaamista kiertotalouden ja digitalisaation alalla. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
