Sambia omaa kattavat uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat. Runsaiden luonnonvarojen lisäksi liitämme Sambiaan köyhyyden ja nälän. Ja ehkä muistamme Livingstonessa olevat Victoria-vesiputoukset.
Kutsumme metsiä maailman keuhkoiksi. Maailmanpankin mukaan metsät kattavat 60 prosenttia Sambian pinta-alasta. Hiilensidonnan ja -varastoimisen lisäksi metsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Metsät myös tuottavat puuta ja monia muita ihmisille hyödyllisiä tuotteita.
Jos metsät ovat maailman keuhkot, niin vettä voisi verrata hermojärjestelmään. Ilman toimivaa hermojärjestämää koko elämä lamaantuu. Vesi on välttämätöntä terveydelle ja ruuantuotannolle, ja siksi se onkin yksi maailman kriittisimpiä luonnonvaroja. Sambialla ei ole maayhteyttä maailman meriin, mutta silla on makean veden varannot. Sambiaa halkoo kolme suurta jokea sivuhaaroineen sekä joukko pienempiä jokia ja järviä. Sambiassa on maailman suurin ihmisen tekemä tekojärvi, Kariba. Lisäksi Sambian makean veden varantoihin kuuluu pohjavesivarantoja.
Sambia on hyvin maatalousvaltainen maa. Viljelyyn sopivaa maata on 3,8 miljoonaa hehtaaria. Maatalous työllistää ison osan maan työikäisestä väestöstä.
Sambian kallisarvoisiin uusiutumattomiin luonnonvaroihin lukeutuu muun muassa koboltti, kulta, puolijalokivet ja kupari. Sambia onkin maailman johtavia kuparin tuottajia.
Poliittinen tilanne vuonna 1964 itsenäistyneessä maassa on vakaa. Sotia ei ole ollut vuosikymmeniin. Poliittinen valta on vaihtunut itsenäisyyden aikana useasti rauhallisissa vaaleissa. Viimeiset vaalit olivat elokuussa 2021, jolloin valtaan nousi pitkään oppositioissa ollut puolue ja presidentti vaihtui.
Kansainvälisten toimijoiden kehityshankkeita Sambiassa on ollut ja on meneillään iso määrä. Sambia on myös yksi Suomen kahdenvälisen yhteistyön kohdemaista.
Edellytykset kehitykselle ja hyvinvoinnille ovat siis olemassa. Mahdollisuuksista huolimatta Sambia on edelleen yksi maailman köyhimpiä maita.
Yli 18 miljoonaisesta väestöstä liki 60 % elää Maailmanpankin määrittämän köyhyysrajan alapuolella (alle 1,90 ostovoimapariteetti-dollaria päivässä). Kaksi kolmasosaa köyhistä asuu maaseudulla.
Vesivarannoista huolimatta Sambian maaseudun asukkaista vain noin puolella on pääsy puhtaaseen veteen. Likainen vesi, ja myös huonot käymäläolosuhteet johtavat sairauksiin ja monenlaiseen hyvinvoinnin huononemiseen.
Maataloustuotanto on sadevesistä riippuvaista ja tuotanto hehtaaria kohden alle maailman keskiarvon. Liki puolet sambialaisista kärsii nälästä. Kolmannes alle viisi vuotiaista lapsista on aliravitsemuksesta johtuen vajaakasvuisia. Nopeasti kasvava väestö lisää painetta ruuantuotannon kasvattamiseksi samalla kuin sateiden, ja siten maataloustuotannon, ennakointi ilmastonmuutoksen johdosta vaikeutuu.
Luonnonvarat, edes kriittiset sellaiset eivät siis takaa vaurautta tai kehitystä. Maailman rikkaita ovat monet kansakunnat, jotka kuluttavat runsaasti luonnonvaroja ja köyhiä taas ne, jotka näitä varoja omaavat ja tuottavat.
Luonnonvarojen hyödyntäminen oman kansakunnan hyvinvointiin vaatii paljon muutakin kuin sen, että luonnonvaroja on. Hyvä hallinto on tärkeä edellytys. Korruptio ja julkisten varojen käytön valvonnan puute johtavat siihen, että rahat ja valta keskittyvät pienelle joukolle.
Taloudelliselle toiminnalle hyvä infrastruktuuri on välttämätöntä. Tieverkosto ja rautatiet tarvitaan tavaroiden kuljetukseen ja ihmisten liikkumiseen.
Luonnonvarojen kestävä, taloudellinen ja oikeudenmukainen hyödyntäminen vaatii ennen kaikkea inhimillistä pääomaa.
Inhimillistä pääomaa kasvatetaan ja lisätään laadukkaalla koulutuksella, tutkimuksella ja neuvonnalla, jotka tuottavat osaavia asiantuntijoita, työntekijöitä ja kansalaisia.
Koulutusjärjestämän tehtävänä on tuottaa osaajia yhteiskunnan palvelukseen. Hyvän koulutuksen avaimet ovat pääsy koulutukseen sekä koulutuksen hyvä laatu. Vaikka lukutaito Sambiassa ja Afrikassa yleistyy, koulutusjärjestelmän heikkous hidastaa kehitystä. Afrikan kehityspankin raportin mukaan maanosan nykyinen korkeakoulutus ei takaa nuorille tarvittavia taitoja työelämässä tai yrittäjyydessä pärjäämiseen.
Sambiassa uusi hallitus on palkkaamassa 30 000 uutta opettajaa. Tämä on hieno uutinen, mutta herättää kysymyksen mistä löydetään tällainen määrä asiansa osaavia opettajia.
Afrikka-toimenpideohjelmansa mukaisesti HAMK on mukana Sambian kehityksen rakentamisessa koulutuksen avulla. HAMKBio tutkimusyksikön Afrikka-hankkeissa tehdään yhteistyötä maan julkisen maatalousyliopiston, Sambian yliopiston, ja Mulungushi-yliopiston kanssa. Näissä hankkeissa tavoitteena on kouluttaa opetushenkilöstöä, luoda yliopistoihin modernit opetussuunnitelmat sekä edistää opiskelijakeskeisten opetusmenetelmien käyttöönottoa. Koulutuksen laadun kehityksellä mahdollistetaan se, että nuoret osaajat pystyvät ottamaan vahvan roolin oman maansa kehityksessä ja sitä myötä maan rikkaudet muuttuisivat työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi.
Kirjoittajat:
Eija Laitinen on tutkijayliopettaja HAMK Bio-tutkimusyksikössä. Hän vetää HAMKin Afrikka-tiimiä.
Satu Määttänen, tutkimusassistentti HAMK Bio-tutkimusyksikössä.
Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.
