Astelimme kollegoiden kanssa valtavaan Kazakstanin valtion ministeriökompleksiin, jossa sijaitsee myös opetusministeriö. Aulassa oli lentokenttätasoinen turvatarkastus skannereineen. Ensiksi tietokone ja puhelimet piti lukita erilliseen kaappiin. Onneksi tuli tallennettua tuleva esitys tikulle ja lähetettyä etukäteen ministeriön virkamiehelle. Omalta koneelta ei voinut näyttää mitään saatikka hakea pilvestä.
Meitä oli vastassa neuvottelukumppanimme, Kazakstanin valtion varaopetusministeri, hänen esikuntansa sekä Maailmanpankin Keski-Aasian aluejohtaja. Suomalaisia oli tukemassa oma suurlähettiläämme, joka tuntui todella mukavalta. Huoneessa oli myös muita ihmisiä, mutta niitä ei meille esitelty. Epäilen, että heidän joukossaan oli turvamies, ministeriön mediatiedotuksesta vastaava henkilö sekä projektiyksikön asiantuntijoita. Tunnelma oli ainakin suomalaisten puolelta odottava ja jännittynyt, sillä palaverille asetettu agenda liittyi projektiin, jota olimme tehneet viimeiset kaksi ja puoli vuotta. Meillä ei ollut ihan tarkkaa käsitystä siitä, mikä ministeriön mielipide oli projektista. Projekti keskittyi opettajankoulutuksen mallin kehittämiseen, 30 opetussuunnitelman muokkaamiseen ja yli 900 yliopistojen opetushenkilökuntaan kuuluvan ammattilaisen täydennyskoulutukseen. Yhteistyökumppaneina olivat 17 kazakstanilaista yliopistoa.
Mitä HAMK Globalissa tehdään?
Hämeen ammattikorkeakoulun osaamisen viennin yksikkö, HAMK Global, myy koulutuksen kehittämisen osaamista. Asiakkaitamme ovat pääosin julkishallinnon toimijat eri maissa, joilla on tarve kehittää koulutusta. Joukossa on muun muassa opetusministeriöitä, työministeriöitä, ammatillisen koulutuksen yksiköitä, opettajankoulutuksesta tai korkeakoulutuksesta vastaavia yksiköitä, jonkun tietyn ammattialan koulutuksen kehittämisen yksiköitä (esim. hoitotyö, ympäristö), tai joskus jopa kaupunkien hallinnot tarvitsevat kehittämisapua. Usein tarve kiteytyy opetushenkilöstön ja johtajien puutteelliseen ammattitaitoon. Projektien tavoitteena on saada aikaan muutosta esimerkiksi koulutusjärjestelmiin, oppimisen ja opettamisen periaatteisiin, työelämäyhteistyöhön tai vaikkapa edistää digitalisaation kehittymistä yhteiskunnassa. Oleellista HAMK Globalin toiminnassa on se, että emme tuo rahoitusta mukanamme esimerkiksi EU-mekanismin tai Suomen omien rahoituslähteiden kautta, vaan tarjoamme osaamista, josta asiakas on valmis maksamaan itse.
Kansainvälinen yhteistyö vieraassa toimintaympäristössä, jossa tehdään kehittämistä ns. kovalla rahalla, vaatii ainakin resilienssiä ja tarkkaa tilanteen havainnointia. Koskaan ei tiedä, mihin toinen osapuoli kiinnittää huomionsa. Epäselväksi saattaa jäädä myös se, että onko asiakas edes ymmärtänyt mitä on ostanut, kun kyse on ihmisten osaamisen kehittämisestä ja toimintakulttuurin muutoksesta pitkällä aikavälillä. Sen lisäksi olemme velvollisia tekemään tuotoksiimme muokkauksia, jos asiakas näin vaatii. Omat perustelut voi esittää, mutta loppujen lopuksi teemme sitä, mitä maksaja pyytää. Ajatukset siitä, että voisimme tarjota etukäteen tarkkaan laadittua tuotetta tai palvelua, ei pidä tässä liiketoiminnassa paikkaansa. Projektit ovat kuin muuttuvia labyrintteja, jossa pelisäännöt muuttuvat jos jonkinlaisista syistä – ja ne on pystyttävä jollain lailla ottamaan huomioon.
Mitä neuvottelussa tapahtui?
Varaministeri aloitti kokouksen kertomalla, kuinka tärkeä yhteistyöprojektimme on Kazakstanin valtiolle ja kiittämällä yhteistyökumppaneita. Tapaaminen oli oleellinen, koska hän kertoi omin sanoin, mitä hänen mielestään oli tapahtunut ja mitkä olivat tulokset. Luottamuksen luominen kehittämiskumppanuudessa, jossa valtahierarkiat ovat hyvin korkeat, on todella haastavaa. Emme voineet olla varmoja, mitä viestejä varaministerille asti oli toimitettu tai raportoitu, koska tällainen tapaaminen hänen kanssaan tapahtui vain kaksi kertaa koko projektin aikana. He olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että projektilla on ollut vaikuttavuutta mitä suurimmassa määrin. Tunsin helpotusta ja huomasin kollegani rentoutuvan vieressäni.
Oli mukava aloittaa oma suullinen raportti ja kertoa mitä kaikkea suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat olivat saaneet aikaan yhdessä kazakstanilaisten kollegojen kanssa. Tiimissä oli yli 30 kasvatustieteen ja pedagogiikan asiantuntijaa Suomen ja Kazakstanin lisäksi muun muassa Australiasta, Isosta-Britanniasta, Pakistanista, USA:sta ja Kirgisiasta. Kazakstanilaisia yliopistoja edusti projektissa 105 opettajankouluttajaa ja koulutusohjelman johtajaa. Varaministeri kiinnitti huomionsa numeroihin: kuinka monta opetussuunnitelmaa oli revisioitu ja kuinka monta ihmistä oli koulutettu. Vaikeampaa oli raportoida havaituista toiminnan ja ajattelun muutoksista, mitkä kuitenkin olivat oleellinen tulos. Puhuin tovin siitä, miten olimme saaneet kazakstanilaiset yliopistojen asiantuntijat työskentelemään ja kehittämään koulutusta yhdessä ja unohtamaan kilpailumentaliteetin. Siinä asiassa tapahtui suuri ajattelun mullistus, jota ei voi mitata numeroina tai rahassa.
Seuraavassa vaiheessa Kazakstan aloittaa toteutusten pilotoinnin. Tämä tarkoittaa, että yliopistojen tulee edelleen täydennyskouluttaa omia asiantuntijoitaan, ymmärtää käytännössä, miten opettajankoulutuksen uusi malli viedään käytäntöön muuttamalla käytänteitä esimerkiksi opetusharjoitteluun liittyen sekä aloittamalla rohkeasti uusien opetussuunnitelmien käytännön pilotointi.
Palaverin lopuksi varaministeri tuli viereeni ja sanoi, että olisiko mahdollista, että olisimme heidän kehittämiskumppaneitansa vielä jatkossakin. Hänellä oli uusi idea.
Kirjoittaja
Maaret Viskari, Myyntipäällikkö, AOKK Koulutus
