Varmaan jokainen meistä on nähnyt ja kokenut, kuinka hulvattomia konekäännöksiä Google Translate -konekäännin aikanaan tuotti. Ne ajat ovat kuitenkin takana päin, sillä konekääntimet ovat kehittyneet hurjaa vauhtia. Moni varmasti tietää, että laatu alkaa olla jo huimaavan hyvä, ja houkutus hyödyntää konekäännöksiä on suuri. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen.
Konekääntimillä on monia hyötyjä
Konekäänninten suurin etu on ehdottomasti se, että niillä voidaan kääntää suuria tekstimassoja todella nopeasti. Tämä näkyy kustannuksissa: konekääntimen käyttö on täysin ilmaista, jos ei lasketa tuotetun käännöksen tarkastamiseen ja muokkaamiseen käytettyä aikaa. Käännöksen saa todella vaivattomasti, ihan vain hiirtä klikkaamalla. Käännöstä kaipaavan ei siis tarvitse lähetellä tarjouspyyntöjä eri käännöstoimistoille ja kirjoitella tai soitella perään.
Ja: mitä enemmän konekääntimiä käytetään, sitä paremmaksi ne tulevat. Kun aiemmin konekääntimet käänsivät vain sanoja, nykypäivän tekoälypohjaiset kääntimet pääsevät jo hämmästyttävän lähelle luonnollista kielenkäyttöä, ja ne kehittyvät entisestään. (Toimintamekaniikasta voit lukea lisää esim. Lionbridgen sivuilta ja Ehlionin verkkosivuilta.)
Kuulostaa houkuttelevalta, vai mitä?
Konekäännösvirheiden havaitsemiseen tarvitaan ammattitaitoa
Konekääntimien käytössä on sudenkuoppia, joihin taitamaton saattaa helposti langeta. Konekäännin ei missään nimessä täysin korvaa koulutettua ihmiskääntäjää, joten tavallisen käyttäjän tulee olla erityisen valppaana. Kääntäjänkoulutuksessa konekääntäminen ja konekäännösten jälkieditointi ovat teemoja, joihin panostetaan entistä enemmän, mistä voi päätellä, että niin kovin helppoa konekääntäminen ei ole.
Yllä olevassa kuvassa näkyy muuten varsin hyvin toimivan DeepL-konekääntimen tuottama erikoinen suomennos. Post-Covid-termi tuottaa sille vaikeuksia. Me englantia ja suomea osaavat tietysti huomaamme tämän hupaisan virheen, mutta entä jos olisin käännättänyt alkutekstin jollekin sellaiselle kielelle, jota en itse ymmärrä? Saman lauseen saksan- ja vironkielisissä käännöksissä puhutaan kylmän sodan ajasta, vasta ruotsinnoksessa päästään oikeaan korona-ajan tematiikkaan. Konekääntimien logiikka ei ole aukoton, vaan ihan kieliparista (= mistä kielestä käännetään ja mihin) ja aihealueesta riippuvainen.
Käännin katsoo vain sisältöä, ei kontekstia. Tiedätkö vanhan vitsin siitä, kuinka ”kuusi palaa” on vaikea kääntää muille kielille, koska sanoille kuusi ja palaa on monia käännösvaihtoehtoja? Konekäännintä käyttävän on siis oltava todella skarppina, jotta käännöksen lukija ei ajaudu harhateille. Keväällä 2023 Iltalehdessä uutisoitiin tapauksesta, jossa matkustaja oli juttusilla Finnairin asiakaspalvelijan kanssa, joka hyödynsi viestinnässään automaattikäännöksiä. Case oli epäonnisesti kääntynyt koteloksi, mikä aiheutti hämmennystä. Eipä voi sanoa, että lopputulos olisi ollut kovin häävi.
Erikoisalan tekstejä käännättäessä täytyy olla terminologian suhteen varovainen: paikoin terminologia saattaa olla oikein, mutta termien käyttö saattaa olla epäjohdonmukaista. Käännöksestä saattaa puuttua tärkeitä sanoja ja oikeinkirjoituksen kanssa tulee olla tarkkana. Virheitä ei välttämättä huomaa ensisilmäyksellä, joten vaarana on, että virheellistä kieltä lipsahtaa käännökseen ja sen kautta maailmalle.
Miinoja on muitakin. Sananvalinnat, sanajärjestys, sanojen suku, artikkelit, välimerkit ja oikeinkirjoitus ovat asioita, joissa konekäännin saattaa mennä pahasti vikaan. Yleistä on, että käännin kääntää ihmisten ja yritysten nimet ihmeellisiksi väännöksiksi. Konekääntämiseen liittyy vahvasti myös eettisiä näkökulmia. Kenellä on käännöksen tekijänoikeudet, jos hyödynnetään konekäännöstä? Voimistavatko konekääntimet sukupuoliin liittyviä ennakkoluuloja? Entä mihin syöttämäni teksti tallentuu ja mihin sitä jatkossa käytetään? Nämä ovat vain muutamia kysymyksiä, joita jokaisen konekääntimiä käyttävän tulisi miettiä.
Vastuullisesti käyttöön
Konekääntäminen on ja pysyy. Vuonna 2023 tehdyn kyselyn mukaan konekäännösten hyödyntäminen on arkipäiväistynyt kovaa vauhtia niin kielipalvelualojen yrityksillä kuin yksittäisillä kieliasiantuntijoilla. Tilanne tuskin tulee muuttumaan toiseen suuntaan.
Vaikka tekstini sävy on varoitteleva, en suinkaan ole sitä mieltä, etteikö konekääntimiä saisi käyttää. Jos voit konekääntimillä helpottaa työtäsi, olisi pöljää olla hyödyntämättä niitä. Sinun tulee kumminkin ymmärtää, mitä konekäännösten hyödyntäminen sinulta vaatii. Vaarana on myös kielitaidon rapautuminen. Kun osaat taklata yleisimmät ongelmat, you’re good to go.
Ennen kuin lähdet soitellen sotaan, kannattaa kuitenkin pohtia, mihin käännöstäsi käytät. Laaditko mediatiedotetta, joka lähtee suureen jakeluun? Ota silloin yhteys käännöstoimistoon, sillä siellä teksti saadaan todennäköisemmin vikkelämmin levityskuntoon. Tarvitsetko nopeasti käännöstä, jotta voit kirjoittaa henkilöstön Viva Engage -kanavalle viestin tai haluatko pikaisesti vilkaista, mitä sinulle lähetetty vieraskielinen artikkeli sisältää? Tartu konekääntimeen!
Loppuun vielä tärkeä muistutus: Älä koskaan käännä arkaluontoista materiaalia konekääntimellä, vaan hyödynnä asiantuntevaa ihmiskääntäjää. Näin et tule vahingossa jakaneeksi mitään salaista tai henkilöityä tietoa ulkopuolisille.
Kiinnostuitko konekääntämisestä? Kokeile (vastuullisesti!) näitä kääntimiä:
- eTranslation – Euroopan komission käännin, sopii erityisesti data-asioista huolehtiville
- DeepL – tuottaa hämmästyttävän luonnollista kieltä
- Google Translate – älä unohda tätä klassikkoa, vaikka joskus tuleekin hassuja käännöksiä
- Word – tiesitkö, että Wordissakin on mahdollisuus käännättää tekstejä?
Kirjoittaja
Kirjoittaja Senja Sakko työskentelee julkaisuasiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat myös monenlaiset kieleen ja kääntämiseen liittyvät yksityiskohdat.
