Malawi on yksi maailman köyhimmistä maista, ja Yhdistyneiden kansakuntien vesi- ja sanitaatiotyötä koordinoivan UN-Waterin raportin (2014) mukaan sen reilusta 21 miljoonasta asukkaasta vain 15 prosenttia on jätevesihuollon piirissä. Valtaosa väestöstä elää maaseudulla, missä sanitaatio- ja jätevesijärjestelmät ovat lähes olemattomia. Julkinen jätevesihuolto on rajoittunut suurimpiin kaupunkeihin, joiden kasvava väestö sekä hallitsematon laajeneminen lisäävät puutteellisesta jätevesihuollosta aiheutuvia ympäristö- ja terveysongelmia. Useimmiten jätevedet päätyvät puhdistamattomina vesistöihin.
Jätevesihuollon kehittäminen on keskeisessä roolissa, kun pyritään vähentämään ympäristöhaittoja sekä parantamaan ihmisten elinolosuhteita ja näin edistämään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä Malawissa. Pääsimme tutustumaan Malawin pääkaupunki Lilongwen jätevesihuollon haasteisiin Kestävän jätevesihuollon ratkaisut –projektissa, joka sisältyy Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimaan AgrGROW-hankkeeseen.
Vain pieni osa Lilongwen väestöstä on kytketty viemäriverkostoon, joka vie jätevedet puhdistamolle. Lisäksi Malawin jätevedenpuhdistamoiden puhdistusjärjestelmät ovat usein tehokkuudeltaan riittämättömiä, minkä seurauksena puhdistettu vesi ei yleisesti vastaa Maailman terveysjärjestön suosituksia. Riittämättömästi puhdistettu jätevesi päätyy Lilongwessa puhdistamoilta suoraan Lilongwe-jokeen, joka toimii kaupungin ainoana merkittävänä raakaveden lähteenä. Tämä aiheuttaa vaaraa niin luonnolle kuin ihmisten terveydelle, sillä puhdistamon kautta veteen päätyy niin ravinteita, taudinaiheuttajia kuin muita haitta-aineita. Aiheena Lilongwen jätevesihuollon kestävyys onkin niin ympäristön kuin ihmistenkin kannalta mitä huomionarvoisin.
Vierailulla Kauma-jätevesipuhdistamolla Lilongwessa havaitsimme, että jätevedenpuhdistus toimii monin tavoin samoin kuin Suomessa. Laitoksen puhdistusprosessia heikentävät kuitenkin haitta-aineiden määrien vaihtelut, teollisten jätevesien epäpuhtaudet, tehottomuus, rajalliset seurantamittaukset ja lietteen puutteellinen poisto saostusaltaista. Myös reaaliaikaisten mittausten puuttuminen vaikeuttaa ongelmakohtien tunnistamista prosessin eri vaiheissa. Esimerkiksi esikäsittelemättömät teollisuusjätevedet voivat heikentää biologista puhdistusta tappamalla vettä puhdistavat mikro-organismit.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet korostavat puhtaan veden ja sanitaation merkitystä, mutta Malawissa valtaosa väestöstä on edelleen riippuvainen alkeellisista sanitaatioratkaisuista ja käsittelemättömästä pintavedestä. Kaupunkien nopea kasvu tuo merkittäviä haasteita jätevesihuollolle, erityisesti slummialueilla, joilta useimmiten puuttuvat toimivat sanitaatio- ja jätevesijärjestelmät. Jätevesien saastuttamat pinta- ja pohjavedet heikentävät puhtaan juomaveden saatavuutta, mikä altistaa asukkaat vesivälitteisille sairauksille, kuten ripulitaudeille ja toistuviin koleraepidemioihin. Nämä ovat vakavia terveysuhkia erityisesti lapsille. Heikko hygienia lisää infektioriskiä, ja jätevesien sisältämät kemikaalit sekä raskasmetallit voivat aiheuttaa myös pitkäaikaisia terveysongelmia. Projektiin osallistuneet paikalliset opiskelijat kertoivat, että saastuneen veden aiheuttamat sairaudet ovat heidän kotimaassaan yleinen ongelma.
Malawi kamppailee vedenlaatuun liittyvien ongelmien lisäksi pahenevasta vesipulasta ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuivuusjaksojen vuoksi. Vesivarojen niukkuus pakottaa monilla kuivilla alueilla viljelijät käyttämään jätevettä kasteluun, mikä tarjoaa väliaikaisen ratkaisun vedenpuutteeseen. Tämä käytäntö tuo kuitenkin mukanaan vakavia ympäristö- ja terveysriskejä, kuten maaperän, juomavesilähteiden ja ravintokasvien saastumisen. Näiden riskien hallinta on keskeistä kestävän vesihuollon tavoitteiden saavuttamisessa, joiden ytimessä on veden luonnollisen kierron turvaaminen ja puhtaan veden saatavuuden takaaminen kaikille.
Malawin jätevesihuollon haasteiden ratkaiseminen edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista, riittäviä investointeja infrastruktuuriin ja tehokasta aluesuunnittelua. Jätevesiviemäröinnin kattavuuden lisääminen ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu, eikä se kaikissa tapauksissa ole taloudellisesti tai teknisesti järkevää. Kiinteistökohtaiset sanitaatio- ja jätevesipuhdistusjärjestelmät voivat tarjota kustannustehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, jotka samalla säästävät puhdasta vettä. Ratkaisujen onnistunut toteuttaminen vaatii kuitenkin laajaa tiedonjakamista, teknistä osaamista ja rahoitusmekanismien kehittämistä. Lisäksi Malawin hallitus, paikalliset toimijat ja kansainväliset järjestöt voisivat yhteistyössä kehittää ratkaisuja, jotka vähentävät ympäristöhaittoja ja parantavat väestön hyvinvointia.
Kirjoittajat
Maria Lehtimäki, lehtori, kestävä kehitys
Milja Luostarinen, opiskelija, kestävä kehitys
Teksti on Global Sustainability -moduulin opiskelijaprojektista Malawissa. Projektin nimi: Waste Water Management Student Challenge, ajankohta 18.–29.11.2024. Milja toimi reissulla student mentorina, Maria mentorina. Opiskelijaprojekti oli osa HAMKin koordinoimaa AgrGROW-projektia.
UN Water. (2014). Wastewater Production, Treatment, and Use in Malawi. https://www.ais.unwater.org/ais/pluginfile.php/231/mod_page/content/188/country_report_malawi.pdf
