Visamäen rannat peittyivät menneen kesän aikana heleänvihreästä isosorsimo-kasvustosta. Kasvia on ehdotettu kansalliselle haitallisten vieraslajien listalle ja päätös asiasta saadaan syksyllä. Takana on monivuotinen taistelu Vanajaveden alueella leviävää vieraslajia vastaan, jossa HAMK ja Vanajavesikeskus ovat tehneet työtä käsi kädessä viimeiset kaksi vuotta. Huhtikuussa päättyi Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi -hanke, jonka tavoitteena oli isosorsimon torjuntakeinojen ja hyötykäyttömahdollisuuksien kartoittaminen sekä ihmisten tiedon lisääminen leviämisen hillitsemiseksi.
Isosorsimoa voidaan torjua tehokkaimmin kitkemällä pienialaisilla esiintymillä, mutta myös niitto, pressutus ja ruoppaus ovat hyviä torjuntakeinoja valikoiduilla kohteilla. Hankkeessa järjestettiin kunnostustalkoita, mm. HAMKin henkilökunta oli kitkemässä isosorsimoa Visamäen uimarannalla.
Työnäytöksiä ja infotilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Vieraslaji matalaksi –virtuaalitapahtuma keräsi lähes sata kuulijaa ja myös Järvitärskyt –webinaari kiinnosti vesien kunnostajia. Lisäksi kestävän kehityksen opiskelijat hyödynsivät monipuolisesti paikkatietoaineistoja ja tuottivat arvokasta aineistoa mm. isosorsimon levinneisyydestä Suomessa, leviämishistoriasta sekä isosorsimon poistoon sopivasta konekannasta.
Hankkeessa selvitettiin isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksia energiantuotantoon, biohiilen raaka-aineena sekä karjan rehuna. Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat toteuttivat laboratoriokokeet. Biokaasun panoskokeiden perusteella isosorsimo tuottaa biokaasua kasvibiomassoille tyypillisellä tasolla. Isosorsimo sopii myös bioetanolin tuotantoon. Opiskelijoiden tekemät kokeet onnistuivat ja esikäsittelymenetelmä oli toimiva. Laboratoriokokeet uusittiin keväällä ja tulokset mallinnettiin optimaalisten esikäsittelyolosuhteiden löytämiseksi. Uutta esikäsittelymenetelmää voidaan hyödyntää kansainvälisesti esimerkiksi maissa, joissa ei ole talvea ja varastointihaasteita. Uusiutuvat energiamuodot –moduulissa toteutettiin isosorsimon pyrolysointi ja tutkituissa olosuhteissa saavutettiin hyvä saanto ja koostumus. Opiskelijat laativat myös toimintamallin isosorsimon biohiiletysprosessista.
Kestävän kehityksen opiskelijat tekivät Puujoen mallialueelta logistiikkalaskelmat. Isosorsimon korjuukustannukset nousevat tämän hetken menetelmillä liian korkeiksi, joten tarvitaan uusia kustannustehokkaita korjuumenetelmiä, jotta isosorsimoa voitaisiin hyödyntää biokaasu- tai bioetanolilaitoksilla. HAMKissa tehdyt laboratoriotulokset kuitenkin osoittavat, että isosorsimossa on potentiaalia biopolttoaineen raaka-aineeksi. Aiheesta on tulossa vielä tieteellinen artikkeli. Jotta kasvia voidaan hyödyntää biokaasuna tai bioetanolina, vaatii se näitä tuottavien laitosten tekniikan päivittämistä. Periaatteessa isosorsimoa voisi käyttää ajankulurehuna märehtijälle, mutta kasvin syanidipitoisuutta ei ole riittävästi tutkittu.
Hankkeen loppumetreillä kestävän kehityksen opiskelijat kirjoittivat vielä kansantajuisia blogitekstejä hankkeen eri aihealueista. Blogeja julkaistiin sekä HAMKin PorkkanaPuu -blogissa että Vanajavesikeskuksen uudella isosorsimo-sivustolla osoitteessa www.vanajavesi.fi/isosorsimo. Loppuseminaari järjestettiin HAMKin Visamäen kampuksella.
Hanke toteutui hienosti ja sai paljon positiivista julkisuutta. Bio- ja elintarviketekniikan sekä kestävän kehityksen koulutusohjelmien opiskelijoilla ja opettajilla oli suuri rooli hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa ja opiskelijoiden ennakkoluuloton ote projekteihin toi runsaasti uusia näkökulmia isosorsimon torjuntaan ja hyötykäyttöön. Verkottuminen oli tehokasta ja yrityskumppanit Gasum, St1, Watrec Oy sekä Watermaster toivat arvokasta asiantuntijuutta hankkeelle. Isosorsimo-hanke herätti myös kansainvälistä kiinnostusta mm. Thaimaassa ja Keniassa, joten sen tuloksia tullaan hyödyntämään monipuolisesti sekä kotimaassa että ulkomailla.
Mika Soramäki (HAMK) ja Heidi Kontio (Vanajavesikeskus)
