Kolmannen vuoden biotalouden insinööriopinnot päättyvät Kehitysprojektiin. Projektissa opiskelijat pääsevät monipuolisesti soveltamaan opintojen aikana kertynyttä osaamistaan haasteen parissa yhteistyössä tutkimusyksiköiden kanssa. Kehitysprojektia on toteutettu aiemmin kaksi kertaa. Vuoden 2020 kehityskohteena oli rehun pilaantumisen etenemisen tutkiminen ja vuonna 2021 kerrosviljelykontin ilmanvaihdon kehittäminen.
Kehityshaaste
Kehitysprojektin tavoitteena tällä kerralla oli kehittää ratkaisu lehmän vedenjuonnin mittaamiseen. Vedenjuontia seuraamalla on mahdollista tunnistaa lehmät, joilla on paras rehunkäyttökyky eli hyötysuhde. Opiskelijoiden kehitysprojektin avulla haettiin ymmärrystä eri ratkaisuvaihtoehdoista ja sen tulokset menevät tutkimusyksiköiden hyödynnettäväksi tutkimusrahoituksen hakemiseen.
Toimeksiantajina olivat Ilpo Pölönen HAMK Biolta ja Olli Koskela HAMK Smartilta, jotka olivat toteuttaneet aiemmin ensimmäisen ratkaisun yhdellä anturityypillä – nyt he halusivat kokemuksia muista anturiratkaisuista.
Kehitysprojektin toteutus
Haastetta lähdettiin ratkaisemaan suunnittelemalla, rakentamalla ja testaamalla erilaisia anturiratkaisuja. Kehitystyö tehtiin kuuden opiskelijan tiiminä ja projektiin sovellettiin SCRUM-menetelmää, pilkkoen projekti sprinteiksi. Sprinteissä keskityttiin tuottamaan eri mittausratkaisut sekä lehmän RFID-tunnistus. Näiden testaus toteutettiin kampuksella ja varsinainen prototyyppien testaaminen navettaympäristössä toteutuu opinnäytetyönä kesällä apurahan voimin.
Opiskelijatiimi oli hyvin motivoinut haasteen ratkaisemiseen, ja työpäivät olivat intensiivisiä ryhmän kotiluokassa kampuksella, joka toimi tiimin työhuoneena. Siellä koodattiin, rakennettiin prototyypit, tehtiin testit, kuvattiin videoita sekä kokoustettiin toimeksiantajien kanssa kerran viikossa livenä tai online. Kokouksessa tiimi esitteli kehityssprintin konkreettiset tuotokset, johon toimeksiantaja antoi palautetta. Kokouksen jälkeen tiimi toteutti sprintin retrospektiivin ja sitten päästiin suunnittelemaan jo seuraavaa sprinttiä.
Opiskelijoiden kokemuksia
Haastavasta tehtävästä huolimatta, tai juuri sen vuoksi, opiskelijoiden kokemukset olivat erittäin positiivisia, Spark-palautekin näytti hämmästyttäviä lukuja. Palautekeskusteluissa esiin nousi se, että toteutus koettiin stressittömäksi. Tämä johtui opiskelijoiden mukaan siitä, että ensin suunniteltiin yhdessä kokonaisuus, joka pilkottiin prioriteettien mukaisiin sprintteihin. Sprinteillä sai keskittyä kunkin viikon kehittämiskohteeseen, jolloin aikataulua, fokusta ja rajausta tarkasteltiin aina suhteessa sprintillä käytettävissä olevaan aikaan. Tämä toi työrauhaa ja helpotti päätöksentekoa ongelmatilanteissa. Toinen tärkeä seikka stressittömään kokemukseen oli yhteistyö toimeksiantajien kanssa: heitä tavattiin joka viikko, jolloin keskusteltiin sprintin tuloksista. Heiltä sai lisäksi myös sparrausta tarpeen mukaan pyydettäessä. Opiskelijoita motivoi toimeksiantajien ja ohjaajan innostus heidän työtään kohtaan, mikä lisäsi innostusta tehdä vielä vähän enemmän ja paremmin.
”Nautin kiehtovista haasteista, joita projekti toi eteen. Tärkein oppi oli pitää tähtäin sopivan tiukkana ja punnita prioriteetteja: Tarvitaanko tätä, onko se välttämätön lopputuloksen kannalta, millä muulla tavalla sen voisi toteuttaa?”. Henrik Haarlo
”Sprintit oli tehokas ja tuloksellinen työskentelytapa. Oli hienoa tutkia asiaa, jolla on merkitystä ja tarvetta. Suurinta onnistumisen iloa tuotti koodaukseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen.” Antti Äikäs
”Pääsin kehittämään ohjelmointitaitojani käytännössä ja oppimaan, kuinka hyvä työympäristö toimii missä erilaiset tyypit tukevat toisiaan.” Kim Tuomi
Ylipäätään kehitysprojekti toi opiskelijoille lisävarmuutta ja itseluottamusta uskaltaa tarttua haastaviin tehtäviin tulevaisuudessa. Kehitysprojekti kasvatti paitsi insinööriosaamista, myös työskentelyä yhdessä muiden ihmisten kanssa.
Sen pituinen se
”On tärkeää ymmärtää, että kaikessa ei tarvitse olla hyvä, kunhan ympäröi itsensä ihmisillä, joihin voi luottaa. Luottamus, ja rohkaiseva ilmapiiri auttaa venymään suorituksiin, josta jokainen voi olla tahollaan ylpeä. Tällaista tekeminen parhaimmillaan on. Pisteet menevät joukkueelle, eikä kukaan mittaile tai kyttää, kuka teki eniten, tai kenen nimi näkyy missäkin. Lopputulos on meidän yhteinen saavutuksemme.” Henrik Haarlo
Kiitokset yhteistyöstä: Ilpo Pölönen HAMK Bio ja Olli Koskela HAMK Smart
Opiskelijatiimi: Henrik Haarlo, Aku Kuula, Petri Larm, Timi Niekka, Kim Tuomi ja Antti Äikäs
Kirjoittaja: Anne-Mari Järvenpää, lehtori, tieto- ja viestintätekniikka (biotalous)
—
Tutustu aiempien vuosien projekteihin
- Kevät 2020 https://blog.hamk.fi/bioeconomy-engineering/kehitysprojekti-tutkimusyksikolle/?fbclid=IwAR2FNNKDXw8-G-RYIMXkjLRu9wkQBfSRItcO4LnF7zid9PgaMkheoFOta0Q
- Kevät 2021 https://blog.hamk.fi/engineering/ratkaisu-kasvuolosuhteille-biotalouden-opiskelijat-vs-ilmanvaihto/?fbclid=IwAR0S5RdROfatS4_rDjGaBhQ0mzhxt43lih-yJ2KWD728jSkAaNdfNlEHbns
