Viime vuosina on tutkittu enenevissä määrin erilaisten luontoympäristöjen ja erityisesti metsän hyvää tekevää vaikutusta yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Samanaikaisesti yhä useammalla työssäkäyvällä on jaksamisen haasteita. Työ koetaan kuormittavaksi, ja erityisesti etätyössä oman työn tauottaminen on usein haastavaa. Tässä artikkelissa pohdin sitä, miten luontoympäristöt voisivat tukea työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Mitä hyötyä luonnossa oleskelulla on yksilön terveydelle?
Tutkimusnäyttö osoittaa, että luonnossa oleskelu vaikuttaa monella tavoin terveyttä edistävästi. Jo lyhyt pistäytyminen metsässä tai luontoalueella tukee hyvinvointia. Useat kansainväliset tutkimukset ovat tarkastelleet sitä, miten luonnossa oleskelu vaikuttaa ihmisen fysiologisiin toimintoihin, kuten sydämen sykkeeseen, syketaajuuden vaihteluun ja verenpaineeseen. Tuloksista on ilmennyt, että sydämen syketaajuus hidastuu ja sykevaihtelu lisääntyy, kun liikutaan viheralueilla – sama positiivinen muutos on havaittu myös verenpainetasoissa. (Tyrväinen ym., 2018)
Ehkä tärkein luontoympäristöstä saatu terveyshyöty liittyy kuitenkin mielialaan ja psyykkiseen terveydentilaan. Luonnossa liikkuminen parantaa mielialaa ja yksilön koettua terveyttä. Se palauttaa stressistä, ja tärkeänä huomiona työntekijän näkökulmasta: se parantaa myös kognitiivista elpymistä. Luonnossa oleskelu lisää myönteisiä tuntemuksia ja vähentää kielteisiä ajatuksia erityisesti silloin, kun luontoympäristöä hyödynnetään säännöllisesti eli vähintään 2–3 kertaa viikossa. Luontoa koetaan eri aistien näkökulmasta, jolloin pelkkä metsämaiseman katselu ikkunan läpi voi rentouttaa. Kuitenkin paras hyöty saadaan silloin, kun voidaan hyödyntää kaikkia aisteja ja liikkua konkreettisesti luonnossa.
Luonnon tuomaa terveyshyötyä kaivattaisiin kipeästi monella työpaikalla, sillä työ uuvuttaa yhä useampaa työntekijää. Jokaiseen työhön liittyy sekä voimavara- että kuormitustekijöitä ja hyvää työkykyä lisää näiden tekijöiden sopiva tasapaino ja mielekkääksi koettu työ. Jaksamiseen vaikuttaa myös työntekijän osaaminen, työkyky ja kyky hallita työkuormaa. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten tunne omasta työkyvystä on heikentynyt ja työuupumusoireilu on lisääntynyt. Jopa useampi kuin joka neljäs työntekijä koki työuupumusoireita loppuvuodesta 2022, ja työn imua koetaan keskimäärin enää vain kerran viikossa. (Toikkanen & Saarnikko, 2023). Kehitys on huolestuttavaa, ja erityisesti nuoret työntekijät kokevat vaikeuksia jaksaa työssään.
Miten työhyvinvointia voisi edistää luontoympäristöä hyödyntäen?
Monella työntekijällä unohtuu työn tauottaminen varsinkin, kun töissä on kiire ja aikataulut ovat tiukat. Työpäivän tauot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä luovuuden, kognitiivisen palautumisen ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Aivot tarvitsevat taukoja, koska vireystila laskee työpäivän aikana erityisesti tarkkaavaisuutta vaativissa työtehtävissä. Tauotuksessa tulisi huomioida luontoympäristön merkitys. Mikäli kyse on aivan lyhyestä mikrotauosta, voi liikkua lähimmän ikkunan luo, josta avautuu näkymä luontoon, ja katsella rauhallisesti hengittäen jonkin aikaa kaukaisuuteen. Jokaiseen työpäivään tulisi kuitenkin mahduttaa myös pidempiä taukoja, jolloin ennättää ruokailun lisäksi seurustella työkavereiden kanssa ja mahdollisesti tehdä myös pienen ulkoilun. Mikäli työpäivän aikana olisi aikaa esimerkiksi 10–15 minuutin kävelylle lähimetsässä tai puistoalueella, se lisäisi työntekijän kognitiivista palautumista ja hyvinvointia.
Monen työpäivään kuuluu lukuisia verkko- tai livekokouksia. Olisi hienoa, jos osa kokouksista voitaisiin sopia jo etukäteen ns. kävelykokouksiksi, jolloin on sallittua ja suorastaan suotavaa lähteä ulkoilemaan kokouksen aikana. Myös verkkokokouksissa kannattaisi hyödyntää aina mahdollisuuksien mukaan sitä, että vaikkapa osa kokouksesta toteutetaan luonnossa ulkoillen. Tämä voi lisätä ideointikykyä ja virkistää varmasti jokaisen osallistujan mieltä.
Itse työskentelen terveysalan lehtorina ja pohdin, että näitä edellä mainittuja keinoja tulisi hyödyntää ja käyttää myös opetuksessa ja opiskelijoiden kanssa toimiessa. Lähiopetuksen ryhmätöiden suunnittelupalaverit voisi toteuttaa ulkona kävellen tai etäpäivän Zoom-luennon aluksi voitaisiin antaa ohjeistus siitä, että ensimmäinen oppitunti kuunneltaisiinkin mahdollisuuksien mukaan luonnossa liikkuen. Ja kun luonnon terveysvaikutuksiin lisää liikkumisen, on hyöty paras mahdollinen hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta.
Kirjoittaja:
Tuula Kolari, lehtori
Lähteet:
Toikkanen, U. & Saarnikko, K. (20.3.2023). Suomalaisten työuupumus pahenee: työn imua koetaan vain kerran viikossa. Potilaan Lääkärilehti. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/suomalaisten-tyouupumus-pahenee-tyon-imua-koetaan-vain-kerran-viikossa/
Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. (2018). Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2018, 134(13), 1397–403. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421
