Covid-19 pandemia on vaikuttanut myös koulutusvientiin; kampuksella ei enää näy lähijaksolla aurinkoisesti hymyileviä latinoja tai professoreja Lähi-Idästä. Useat HAMK Global Education-yksikön vientihankkeet toteutettiin aikaisemmin monimuotomenetelmällä, jolloin opintoihin kuului etäopetusta ja lähijakso Hämeenlinnassa. Lähijakso mahdollisti myös tutustumisen suomalaiseen koulutusjärjestelmään kouluvierailujen muodossa. Vientikoulutukselle kehitetty uudenlaisia toimintatapoja matkustusrajoitusten takia.
Pandemia muutti toteutustapaa
Viime elokuussa Hamk Global Education aloitti vuoden kestävän varhaiskasvatuksen ja perusasteen pedagogisen kehittämishankeen Romaniassa. Hankkeessa on mukana Hamkista kaksi kouluttajaa varhaiskasvatuksen ryhmälle – Mari Korhonen ja Samu Toivonen sekä kaksi perusopetukseen -Soili Rinne ja Kirsi Korkealehto. Osallistujat ovat työssä olevia perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen opettajia.
Matkustusrajoitukset sallivat maahan matkustamisen elokuussa, mutta kouluttajista ainoastaan Kirsillä oli kaksi rokotusta tuolloin. Pidimme tärkeänä, että koulutus aloitetaan sovitusti lähiopetuksena. Päädyimme ratkaisuun, että Kirsi lähtee paikan päälle yhdessä Global Education-yksikön johtajan Maaret Viskarin kanssa.
Kuva 1. Koulutuksen osallistujat ja kouluttajat
Kick-off lähitapaamisena
Viikon kestävän aloituksen ohjelma oli laadittu siten, että ryhmät olivat yhdessä aamupäivät, ja iltapäivän koulutukset omissa ryhmissä pienemmissä tiloissa. Yhteiset sessiot toteutettiin auditoriossa, jossa Kirsi ja Maaret toimivat kouluttajina sekä fasilitaattoreina Suomesta johdetuissa osuuksissa. Yhteisissä koulutuksissa Samu, Mari ja Soili pitivät omat osuutensa Zoom-yhteydellä.
Kuva 2. Mari Korhonen, Samu Toivanen ja Soili Rinne kouluttivat Zoomin välityksellä.
Kuva 3. Mari Korhonen studiossa Hämeenlinnassa.
Iltapäivän ryhmäkohtaiset koulutukset toteutettiin siten, että Maaret toimi varhaiskasvatuksen ryhmälle fasilitaattorina, kun Mari ja Samu pitivät koulutusta Suomesta Zoomilla. Paikalla olevalla fasilitaattorilla oli tärkeä tehtävä ohjatessaan opiskelijoita ryhmiin ja auttaessaan sekä ohjatessaan heitä toiminnallisissa tehtävissä. Hän vastasi opiskelijoiden kysymyksiin, huolehti tarvittavat materiaalit ja seurasi työskentelyn edistymistä. Fasilitaattori toimi etäkouluttajien käsinä, silminä ja korvina.
Perusopetuksen puolella olimme Soilin kanssa jakaneet koulutuksen siten, että minä vedin pääosan koulutuksista sekä toiminnallisista tehtävistä ja Soili piti muutaman osion etänä ryhmälle. Luokkahuone, joka oli valittu ryhmämme työskentelylle, ei sopinut etäopetukseen. Yhteys katkeili ja näyttö oli pieni, lisäksi huoneessa kaikui, jolloin Soilin puheesta oli vaikea saada selvää. Soililla oli myös vaikeuksia kuulla tulkin tulkkaamia kysymyksiä. Näiden ongelmien takia pidimme perusopetuksen koulutuksen myös iltapäivisin auditorioissa.
Kuva 4. Perusopetuksen opettajien koulutukseen varattu luokka ei soveltunut hybridiopetukseen
Vaikka kaikki kouluttajat eivät voineet olla koulutuksen aloitustapahtumassa kohdemaassa, oli tärkeää, että osa pääsi paikalle. Näin pystyimme tutustumaan opiskelijoihin ja heidän toimintaympäristöönsä sekä maan toimintakulttuuriin. Lähitapaaminen mahdollisti myös kahdenkeskiset ja ryhmäkeskustelut opiskelijoiden kanssa.
Kuva 5. Lähijakso mahdollisti tutustumisen opiskelijoihin
Koulutus jatkuu etäjaksolla
Koulutus jatkuu säännöllisinä Zoom-etätapaamisina perusopetus ja varhaiskasvatus omina ryhminään. Kumpikin ryhmä tekee pienemmissä ryhmissä kehittämistyön, jonka tarkoitus on soveltaa koulutuksessa saatuja oppeja omaan työhön ja toimintaympäristöön sekä samalla muuttaa koko koulun toimintakulttuuria. Ryhmät saavat ohjausta ja palautetta kouluttajilta sekä vertaispalautetta toisilta ryhmiltä, sillä ryhmät esittelevät oman työnsä edistymistä säännöllisesti.
Kuva 6. Ryhmien kehittämistyöt
Ryhmät laittavat ennen yhteisiä tapaamisia Padlet-alustalle kehittämistyönsä, jolloin toiset pääsevät kommentoimaan niitä. Etäsessioissa käytetään jaettua dokumenttia, johon kaikki pääsevät kommentoimaan kehittämistöitä ja antamaan parannusehdotuksia. Lisäksi ryhmille on nimetty toinen ryhmä, joka vastaa etätapaamisissa suullisen palautteen antamisesta.
Loppuseminaari
Loppuseminaari pidetään toukokuussa 2022 lähitapaamisena. Loppuseminaarissa osallistujat esittelevät kehittämistyönsä molemmille ryhmille, jolloin kaikki voivat saada ideoita omaan työhönsä ja löytää mahdollisuuksia yhteistyölle ja jatkokehittämiselle. Samassa yhteydessä on tarkoitus vierailla koulutuksessa mukana olevien opettajien kouluilla ja tutustua käytännössä heidän kehitystöidensä toteutukseen.
Onnistuiko hybridi?
Hybriditoteutus onnistui hyvin ja saimme osallistujat innostumaan ja sitoutumaan koulutukseen. Hybridin ansiosta pystyimme aloittamaan koulutuksen paikan päällä sovittuna ajankohtana.
Kirjoittaja: Kirsi Korkealehto, lehtori, Hamk Edu
Kuvat: Kirsi Korkealehto, Samu Toivanen
