Monille meistä on epäselvää, mitä lajitelluille jätteille tapahtuu sen jälkeen, kun jäteauto hakee ne. Touko-kesäkuussa me KOTILO-hankkeen asiantuntijat kävimme tarkistamassa taloyhtiöistä ja Rinki Oy:n keräyspisteiltä tuotuja lasikuormia Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Uusioaines Oy:n alueilla Forssassa. Tarkistustemme perusteella voimme todeta, ettei lajittelu ole vain pieni arjen teko vaan merkityksellinen osa kestävää kierrätysketjua. Samalla huomasimme, että toimistotöihin tottuneet nörtit pärjäävät myös kenttätöissä.
Lasikuormien tarkistus alkoi suojautumalla pistosuojatuin työkengin ja viiltosuojakäsinein ja tarkastelemalla asfalttikentällä odottavia lasikasoja. Yhdessä kasassa näimme heti paljon särkynyttä peililasia, toisessa taas alumiinisia juomatölkkejä sekä huomattavan paljon ehjiä lasipulloja. Tämä antoi käsityksen tulevasta urakasta, sillä pieniksi paloiksi särkynyttä lasia mahtuu näytteenottoämpäriin paljon enemmän kuin kokonaisia pulloja ja purkkeja. Saadaksemme edustavan näytteen jaoimme lasikasat silmämääräisesti osiin, kaivoimme lapiolla ja sekoitimme osanäytteet ämpäreihin. Ämpäreistä lajittelimme näytteet käsin eri kategorioihin.
Mitä pakkauslasi on ja mitä se ei ole?
Ensimmäinen kategoria oli pakkauslasi, jota keräykseen oli tarkoituskin tulla. Pakkauslasi on kierrätettävää lasimateriaalia, josta saadaan jatkojalostettua murskauksen, puhdistuksen ja erottelun jälkeen esimerkiksi uusia lasipakkauksia, lasivillaa tai vaahtolasia. Pakkauslasin keräykseen kuuluvat ainoastaan lasipullot (esim. mehutiiviste, oliiviöljy) ja lasipurkit (esim. hillot, valmiskastikkeet).
Toinen kategoria oli muu lasi, kuten juomalasit, uunivuoat tai muut lasiastiat, ikkuna- tai peililasit sekä lääkelasit. Näissä lasimateriaaleissa on kuumuutta kestäviä ainesosia, laminointikerroksia tai kemikaalijäämiä, jotka estävät niiden kierrättämisen pakkauslasin seassa. Yllätykseksemme joku oli heittänyt pienet kokonaiset ikkunat pokineen yhteen kuormaan.
Kolmas kategoria sisälsi keramiikan, kiven ja posliinin. Yksi meitä ja yhteistyökumppaneitamme pohdituttava asia on, miksi lasin joukkoon tulee ajoittain niin paljon näitä esineitä. Savisen kukkaruukun joutumisella pakkauslasin joukkoon on varmaan jokin syy, mitä emme ole vielä ymmärtäneet.
Neljäs kategoria oli metalli ja viides muovit sekä muu sekalainen jäte. Metallin joutuminen kuormiin herättää kysymyksiä, sillä yleisillä keräyspisteillä lasinkeräysastian suuaukko on usein paljon kapeampi kuin metallinkeräysastian. Kuka on siis nähnyt vaivaa laittaakseen metallit väärään astiaan? Muoveja oli onneksi mukana vain vähän, sillä varsinkin kalvomaiset muovit voivat jumittaa käsittelylaitteistoja.
Tuloksemme olivat varsin samansuuntaiset yhteistyökumppaneiltamme aiemmin kuulemiemme tietojen kanssa. Kuormakohtaiset erot laadussa ovat suuria, ja pakkauslasin osuus näytteissämme oli noin 70–90 prosenttia. Yhteen kuormaan joutunut peililasi teki mahdottomaksi arvioida pienimmistä lasinsiruista, olivatko ne pakkauslasia vai peililasia. Kyseisen kuorman näytemassasta tämä tarkoitti noin kolmea prosenttia, mutta käytännössä jopa 10 prosenttia kerätystä pakkauslasista joutuu turhaan hukkaan keräykseen kuulumattomien jätteiden vuoksi. Oikealla lajittelulla on siis merkitystä!
Miten oppimaamme hyödynnetään
Lasikuormien tarkistus on osa syyskuussa 2023 alkaneen KOTILO-hankkeessa (Kuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen) tehtävää alustavaa tutkimusta eli pilottia. Euroopan unionin osarahoittaman, kiertotaloutta edistävän KOTILOn tavoitteina ovat muun muassa kotitalouksien jätteiden lajittelussa kohtaamien haasteiden kartoittaminen sekä näitä haasteita ratkaisevien palveluiden kehittäminen. Etenkin digitaaliset ratkaisut ovat meidän nörttien alaa. Lasinkeräyspilotissa pyrimme ymmärtämään pakkauslasin keräämiseen liittyviä näkökulmia kotitalouksien, jäteyhtiöiden, tuottajayhteisöjen ja lasin jatkokäsittelijöiden kannalta. Tutkimuksessa saatuja parhaita oivalluksia voimme soveltaa myös muiden jätejakeiden lajittelun helpottamiseen.
Pilottimme on jatkunut kesällä keräysreittien mukaan valikoiduille kotitalouksille suunnattujen kyselyjen muodossa, ja näin elo-syyskuussa olemme palanneet asfalttikentille tarkistamaan seuraavat lasikuormat. Vaikka välillä lasipullojen ja -purkkien sekaan eksyneet raastinraudat ja varoituskolmiot huvittavat, toivomme että niitä näkyy tulevaisuuden lasikuormissa vähemmän ja ”sitä oikeaa lasia” enemmän.
Kirjoittaja
Pirita Rantala, asiantuntija KOTILO-hankkeessa, HAMK Smart -tutkimusyksikkö
Kuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen eli KOTILO-hanke tukee kiertotalouteen siirtymistä etsimällä keinoja puhtaampiin materiaalivirtoihin. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.
Hankkeen verkkosivu: hamk.fi/kotilo
