Maatalous on kriittisen tärkeä Länsi-Afrikan maiden talouksille. Maataloudessa ja maatalouskoulutuksessa on paljon ongelmia, jotka estävät tai hidastavat muutosta tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempään tuotantoon, eikä yrittäjyyden potentiaalia ole hyödynnetty. Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Bio -tutkimusyksikkö on aloittamassa ensimmäisen maatalousyliopistojen kehittämisprojektinsa (AgrBIZZ) Länsi-Afrikassa, Kamerunissa ja Ghanassa.
Länsi-Afrikan maissa maatalouden merkitys on bruttokansantuotteessa vielä 30–50 prosentin luokkaa, työvoimasta jopa 70 prosenttia on maataloudessa. Maa-alasta 50–60 prosenttia on valjastettu maatalouden käyttöön tai maata käytetään laidunmaana. Samaan aikaan 30–40 prosenttia väestöstä kärsiin nälästä. Afrikka on mantere, jossa epävarmuus ruuasta ja ruuan puute on suurinta maailmassa. Nälkäisiä Afrikan väestöstä on noin viidennes, muualla puhutaan muutamista prosenteista väestöä.
Perusongelma on maatalouden matala tuottavuus. Maatiloja on kahdenlaisia: suurtiloja, jotka ovat monesti ulkomaalaisten tai paikallisten yrittäjien ja poliitikkojen tiloja, ja toisaalta hyvin pieniä tiloja, joiden keskikoko on alle kaksi hehtaaria. Suurtiloilla tuotanto on yleensä toimivaa ja monesti tuotteita menee vientiin. Pientilat taas ovat suurissa vaikeuksissa. Afrikkalaisen maanviljelijän keski-iän sanotaan olevan yli 60 vuotta. Monet viljelijät elävät köyhyysrajan alapuolella. Heillä ei ole peruskoulutusta tai maatalouskoulutusta, heillä ei ole tukenaan toimivaan neuvontajärjestelmää, investoinnit ovat vain haaveita ja markkinatietous on vajavaista.
Vedestä on pulaa, lannoitteet ovat kalliita ja työ tapahtuu paljon vielä manuaalisesti. Satotaso Afrikassa on neljännes tai viidennes Yhdysvaltojen tai Euroopan sadoista.
Koulutuksen tehtävä on tuottaa osaavaa työvoimaa niin hallintoon, neuvontaa, tutkimukseen ja koulutuksen pitäisi tavoittaa myös viljelijät.
Koulutusta toki on Länsi-Afrikassa. Julkisia yliopistoja on noin 300, ja yliopistoissa on yli 10 miljoonaa opiskelijaa. Nigerian kokoa ja väestönkasvua kuvaa se, että Länsi-Afrikan yliopisto-opiskelijoista viidennes, siis noin kaksi miljoonaa, sijaitsee Nigeriassa. Yliopistoihin pääsee kuitenkin vain noin 10–15 ikäluokastaan. Valmistuminen yliopistoista on vielä vaikeampaa, noin 40–60 opinnot aloittaneista valmistuu. Rahan puute on yleinen syy jättää opinnot kesken.
Yliopistojen opintomaksut ovat julkisissa yliopistoissa 100–500 Yhdysvaltain dollaria, yksityisissä yliopistoissa 2 000–10 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain. Hallitukset eivät investoi koulutukseen YK:n suositusten mukaan; suositus olisi viidennes kansantuotteesta, esimerkiksi Ghanassa koulutus on vain 12 prosenttia valtion kuluista.
Henkilökunnan määrä yliopistoissa voi olla ongelma, sillä keskimääräinen opiskelija–opettajasuhde on 30. Määrää suurempi ongelma lienevät kuitenkin yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen laatu. Afrikkalaisista yliopistoista vain yksittäiset pääasiassa eteläafrikkalaiset yliopistot pärjäävät yliopistovertailuissa, useimmat löytyvät listoilta sijoilta 800–1 000 tai vielä alempaa.
HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimi on mukana useissa yliopistojen maatalouskoulutusta ja erityisesti maatalousyrittäjyyskoulutusta kehittävissä EU-Erasmus-hankkeissa itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. Syksyllä 2024 alkaa ensimmäinen maatalousyliopistojen kehittämishanke AgrBIZZ Ghanassa ja Kamerunissa.
Hankkeen tavoitteena on pureutua yliopistojen perustavan laatuisiin ongelmiin: opetussuunnitelman sisältöön, siihen miten opetetaan ja siihen minkälainen rooli yhteistyöllä yrityksien ja kansalaisjärjestöjen kanssa voi olla opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Verkkokoulutuksilla ja yhteisissä työpajoissa HAMK yhdessä tanskalaisen partnerinsa Kööpenhaminan yliopiston kanssa etsii kamerunilaisten Bamendan ja Buean yliopistojen ja ghanalaisten Cape Cost– ja University of Development Studies -yliopistojen kanssa paikallisesti parhaiten toimivia ratkaisuja siihen, kuinka opiskelija nostetaan opetuksen keskiöön ja kuinka opiskelijoita rohkaistaan yrittäjiksi. Tärkeää hankkeessa on keskustella partnereiden kanssa siitä, mikä on sitä osaamista, joka tekee valmistuneista kiinnostavia työmarkkinoilla ja miten valmistuneita voitaisiin rohkaista ja valmentaa yrittäjyyteen. Kaikkea hankkeen toimintoja ohjaa kaksi asiaa. Maatalouden ja siihen liittyvän yritystoiminnan on oltava ympäristön kestävyyden huomioivaa. Kaikissa toiminnoissa huomioidaan myös naisten asema ja merkitys maataloudessa ja maatalouden vahvistamisessa ja yritetään löytää keinoja, joilla huomioidaan heidän tarpeensa.
AgrBIZZ-hankkeessa on mukana afrikkalaisten yliopistojen verkosto, RUFORUM, jotta onnistumisia ja hyviä malleja voidaan jakaa laajemmalle Afrikkaan.
HAMKille tämä hankkeen kaltaiset ovat tärkeitä, jotta voimme yhdessä kumppaneiden kanssa kehittää osaamistamme ja ymmärrystämme sekä tietoja ja taitoja, joita voimme jakaa omille opiskelijoillemme. HAMKista myös opiskelijat pääsevät mukaan hankkeeseen näkemään ja etsimään tulevaisuuden ratkaisuja yhdessä afrikkalaisten opiskelijoiden kanssa.
AgrBIZZ-hankkeen verkkosivut julkaistaan syksyllä 2024.
Kirjoittaja
Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä
Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.
