Kohtuuhintaiset lainat, yhteisyritykset, tasavertainen kumppanuus ja jaetut voitot. Nämä ovat Sambian presidentin neljä ponttia talouskasvun kaksinkertaistamiseen ennen seuraavia vaaleja kahden vuoden päästä. Samaan aikaan Sambia kärsii mittaushistoriansa pahimmasta kuivuudesta ja sen myötä nälänhädästä. Energiasta on pulaa ja sähkökatkot ovat arkipäivää. Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) on Sambiassa useita hankkeita, joilla kehitetään yrittäjyyttä, ruokaturvaa ja ympäristön kestävyyteen liittyvää osaamista.
Suurimmalle osasta sambialaisia maissi on meikäläistä perunaa vastaava perusruoka. Kuivuuden takia suuri osa maissisadosta on tuhoutunut. Hallituksen kansallisista varastoista on tuotu markkinoille maissia edulliseen hintaan. 25 kilon säkin hinnan pitäisi olla meidän valuutassamme muutamia euroja. Maissia hamstrataan, eikä autoista saisi löytyä viittä useampaa maissisäkkiä. Käytännössä säkin hinta on pääkaupungissa Lusakassa noussut moninkertaiseksi. Taksikuski kertoo, että Kongon rajalta toimittaja ja kuvaaja löysivät ison maissivaraston. Kuvaaja sai videoitua varaston maissit, ja video ehdittiin saada levitykseen. Toimittaja joutui pidätetyksi, ja TV-kanava, jolle hän työskenteli, sai varoituksen.
Tapaus lienee esimerkki korruptiosta, jossa mukana on niin korkeita tahoja, että tapaukset hiljennetään. Zambia Daily Nationissa (19.4.) Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja vaatii Sambiaa taistelemaan syöväksi kutsumaansa korruptiota vastaan.
Nälänhädästä kärsii jo noin 10 miljoonaa ihmistä. Tilanteeseen ei ole luvassa nopeaa helpotusta. Seuraava maissisato saadaan ensi vuoden huhtikuussa. Kassavan ja muiden paikallisten, kuivuutta paremmin kestävien vihannesten markkinat eivät toimi.
Biotaloushankkeilla kehitetään koulutuksen laatua ja yrittäjyyttä
HAMKin Sambian hankkeilla on useita yhtymäkohtia ruuan tuotantoon, jalostukseen ja markkinointiin. HAMK on mukana Zambia for Agroforestry, Biodiversity and Climate (Z4ABC) -hankkeessa, jonka tavoitteena on maatalouden arvoketjujen parantaminen. Hankkeessa esille on noussut kyyhkynherne (Cajanus cajan, pigeon pea), palkokasvi, jota Sambiassa viljellään vain vähäisessä määrin. Tämän ravintoarvoiltaan hernettä vastaavan kasvin arvokas ominaisuus on se, että se kestää kuivuutta selvästi paremmin kuin monet muut vihannekset. Kuitenkin, jotta siitä tulisi merkittävä ruokahuoltoon vaikuttava kasvi, koko tuotanto ja jalostusketju pitäisi saada kuntoon. Se vaatii neuvontaa, investointeja jalostukseen ja ihmisiltä tottumista uuteen ruokakasviin ja sen makuun.
Yhtäältä olemme aloittamassa Teams Finland Knowled (TFK) -rahoituksella Sambian ainoan metsäkoulun kehittämistä. Valtion virkamiesten ulkomaanmatkat on nälänhädästä johtuvan hätätilan takia kielletty. Opettajat ovat valtion virkamiehiä, joten matkustuskielto koskee myös heitä. Moninaisten neuvottelujen jälkeen opettajille saatiin koulua hallinnoivan ministeriön valtiosihteeriltä lupa opintomatkaan Suomeen sillä perusteella, että hanke kattaa matkakulut.
Yrittäjyyden kautta syntyy työpaikkoja ja hyvinvointia; yrittäjyyttä voidaan edistää koulutuksella. HAMK on tehnyt useita vuosia yhteistyötä Sambian julkisten maataloutta opettavien yliopistojen kanssa. Sambian yliopistossa (UNZA) ja Mulungushin yliopistossa (MU) on kehitetty opetussuunnitelmia niin että kestävyyteen ja kiertotalouteen perustuvaa biotalouspohjaista yrittäjyyttä saataisiin rohkaistua. Toisena osana AgriSCALE ja PBL-BioAfrica -hankkeissa on ollut opetuksen laatu. Opettajia on koulutettu siinä, että luentoihin perustuvassa opetuksessa valmistuneet eivät saa työelämävalmiuksia: opiskelijoiden pitää saada tehdä ja ajatella itse, jotta heistä kehittyy uutta luovia ja innovatiivisia osaajia.
Yrittäjyys ei ole kovin itsestään selvää Sambiassa. Koulutuksen toivotaan hyvin yksiselitteisesti mahdollistavan asiantuntijatyöt toimistoissa tai yrityksissä. Valkokaulustyöt koetaan turvallisiksi, ja niihin liittyvä yhteiskunnallinen asema koulutetulle ihmiselle sopivaksi.
Kehittyvissä maissa yrittäjyys on usein pakotettua, muita vaihtoehtoja ei kerta kaikkiaan ole. Kukonlaulun aikaan lentokentälle ajettaessa tiellä näkyy viljelijöitä, jotka ovat lähtenee kodeistaan kahden tai kolmen aikaa aamuyöstä polkupyörillä kohti Lusakan markkinoita myymään vihanneksiaan. Kaduilla ja kadunvarsilla kehnoissa kojuissaan on kaiken mahdollisen, niin ruoka- kuin kulutustavaran, kaupustelijoita. Tällaiseen huonosti tuottavaan yrittäjyyteen ajaudutaan: nuorilta puuttuu malleja ja esikuvia yrittäjyydestä, jolla vaurastuu ja saa sen tavoitellun aseman yhteisössä.
Kaivossektorin hankkeella huomiota ympäristöön
HAMK on mukana myös Sambian vahvimman teollisuuden, kaivossektorin, osaamisen kehittämisessä. Olemme YK:n teollisuusjärjestön (UNIDO) rahoituksella kouluttaneet kaivoksen koulun opettajia kaivosvesien laadun hallinnassa ja ympäristöasioiden huomioimisessa yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Kaivosteollisuus tarvitsee oman koulun henkilökunnan kouluttamiseen, koska yliopistoista ja teknisistä kouluista valmistuneilla ei ole valmiuksia siirtyä suoraan työelämään. Kouluun otetaan lupaavia nuoria, heitä koulutetaan ja parhaat heistä sitten palkataan töihin mahdollisuuksien mukaan.
Sambian presidentti ja Uuden Aamukoiton hallitus, kuten vallassa olevat nyt itseään kutsuvat, toivovat tukea toimilleen niin Sambiasta kuin ulkomaisilta sijoittajilta. Presidentti HH, kuten Hakainde Hichilemaa, tuttavallisesti puhutellaan, vetoaa vuoroin kaikkiin toimijoihin: maataloustutkijoihin, jotta viljelijöille saataisiin uusia kuivuutta paremmin kestäviä lajikkeita, insinööreihin, jotta he tuottaisivatkäytäntöä helpottavia ratkaisuja ja kansalaisiin, jotta he ylläpitäisivät yhteishenkeä kansakunnan kehittämiseksi. Neljä pointtiaan talouskasvun aikaan saamiseksi HH esitti kansainväliselle yhteisölle EU:n Sambia business foorumilla. Tällä foorumilla HAMK oli myös mukana puhumassa koulutuksen laadun merkityksestä.
Kirjoittaja
Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä
Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.
